15 km päässä Tukholmasta sijaitseva Drottningholmin linna (ruotsinkielellä: “Drottningholms slott”) on Ruotsin kuninkaallisen perheen yksityinen residenssi ja yksi maan suosituimmista nähtävyyksistä.
Drottningholmissa sijaitseva linna on rakennettu Lovön saarelle, osana Ekerön kuntaa ja Tukholman lääniä, toimien yhtenä valtion omistamista Ruotsin kuninkaallisista linnoista.
Paikka rakennettiin alunperin myöhäisen 1500-luvun aikana. Se toimi Ruotsin kuninkaallisen hovin residenssinä suurimman osan 1700-lukua.
Nykyään, sen maan kuninkaallisen perheen yksityisenä residenssinä toimimisen ohella linna puistoineen on suosittu turistinähtävyys.
Palatsi ja sitä ympäröivät alueet ovat nähneet useita renovaatioita, muutoksia & lisäyksiä viimeisen 400 vuoden aikana.
Linnan suurin jälleenrakennus, jossa asennettiin (tai päivitettiin) sähköistys, lämmitys, jäteviemäröinti, sekä vesijohdot, ja samalla linnan katto vaihdettiin, tapahtui vuosina 1907-1913.
Myös 20-vuoden periodilla, alkaen noin 1977, palatsiin tehtiin joukko peruskorjauksia ja jälleenrakennuksia.
Näiden töiden yhteydessä linnan kirjasto ja kansallishalli saivat suurimman pääpainon, ja koko rakennukseen asennettiin tulipalojen torjunta järjestelmä.
Viimeisin peruskorjaus tapahtui vuodesta 1997, kun Drottningholmin palatsin ulkoseiniä putsattiin ja jälleenrakennettiin. Työ valmistui vuonna 2002.
Drottningholmin palatsi
178 02 Drottningholm
Palatsin kirkko
Palatsin kirkon suunnitteli ja sen rakennustyömaata johti Nicodemus Tessin vanhempi. Työt valmistuivat hänen poikansa johdossa, toukokuussa 1746.
Kirkkoa käytetään tähän päivään saakka Lovön seurakunnan jäsenten toimesta, jotka käyttävät tiloja jumalanpalvelukseen jokaisen kuukauden viimeisenä sunnuntaina.
Palatsin kirkon sisältä löytyy Cahman kirkkourku vuodelta 1730, joka on edelleen käytössä.
Toinen merkittävä tiloista löytyvä kohokohta on sen perinteinen kirkolliset kuvakudokset, jotka lisättiin tiloihin kuningas Kustaa V:n toimesta.
Palatsin teatteri
Drottningholmin palatsin teatteri on palatsin tiloissa sijaitseva oopperatalo.
Se on edelleen käytössä, ja paikan kesäiset oopperafestivaalit kuuluvat Ruotsin suosituimpiin alallaan.
Tiloissa esiintyy ajoittain muun muassa Ruotsin kuninkaallinen oopperaseurue.
Drottningholmin palatsin puutarhat
Linnoitusta ympäröivät puutarhat ja puisto ja niistä löytyvät rakennukset lukeutuvat vuosittain turistien kiertämiin alueen suosituimpiin päänähtävyyksiin.
Puutarhoja on luotu vaiheittain sen jälkeen kun linnoitus alunperin valmistui, johtaen nykyiseen kokonaisuuteen erityylisiä puistoja ja puutarhoja.
Vanhin osa puutarhoista luotiin 1600-luvun loppupuolella, Hedvig Eleonooran (Holstein-Gottorpin prinsessan ja vuodesta 1654 Kaarle X Kustaan puolison) johdolla.
Isä ja poika Tessin johtivat tätä puutarhaprojektia vuoroillaan, luoden barokkisen puutarhan aivan pääpalatsin ulkopuolelle, kyljessään tiheäkasvuinen puubulevardi.
Puistoista hajautettuna löytyvät useat patsaat luotiin taiteilija Adrian de Vriesin toimesta.
Barokkipuutarha ajautui – yhdessä muiden linnoituksen maa-alueiden kanssa – rappiotilaan 1800-luvun aikana, mutta puistotilat restauroitiin 1950-ja 1960-luvuilla kuningas Kustaa VI Aadolfin aloitteesta.
Kuningas Kustaa III puolestaan teki aloitteen ns. englantilaisen puutarhan luomisesta osaksi Drottninholmin palatsia.
Tämä osio löytyy pohjoiseen barokkipuutarhasta, koostuen kahdesta kanaaleja sisältävästä lammesta, siltoineen, laajoine avoimine viheralueineen, sekä väyliksi tai ryhmiksi koottuine puineen.
Kävelyväyliä on luotu kautta tätä laajaa osaa puistoa.
Kävelyväylien oheen on luotu tarkoituksenmukaisesti erilaisia (puutarhataiteesta tuttuja) point de vue -näköaloja, paikkoja, joissa on tarkoituksellisesti luotu kohokohtapisteellä (näköalan päädyssä) olevia elämyksiä.
Useimmat puutarhojen alueella olevista marmorisista patsaista ostettiin kuningas Kustaa III:nen toimesta Italiasta.
Näiden patsaiden sijoittelu on luotu joko yllättämään vierailijat viheralueen sisällä, tai olemaan polttopisteenä yksittäiselle näkymälle.
UNESCO:n maailman perintökohde
Palatsi kuuluu UNESCO:n maailman perintökohde-listaan, pääasiassa kiitos sen sisältämien Drottningholmin palatsin teatterin ja kiinalaisen paviljongin ansiosta.
Kohde lisättiin UNESCO:n listalle vuonna 1991, kommentein, joihin kuuluivat:
“Kuninkaallinen Drottningholmin maa-alue sijaitsee Mälar-järvellä olevalla saarella, yhdellä Tukholman suurkaupungin lähiöistä. Sen palatsi, täydellisessä kunnossa oleva teatteri (rakennettu 1766), kiinalainen paviljonki ja puutarhat, on yksi hienoimmista esimerkeistä 1700-luvun pohjois-eurooppalaisia kuninkaallisia, Versaillesin palatsin inspiroimia residenssejä.”
Drottningholmin linnan historia
Nimi “Drottningholm” (tarkoittaen kirjaimellisesti “Kuningattaren luotoa”) tuli arkkitehti Willem Boyn tekemästä alkuperäisestä suunnitelmasta renessanssityyliselle kivipalatsille, jonka kuningas Juhana III valmistutti kuningattarelleen, Katariina Jagellonicalle, vuonna 1580.
Tätä palatsia puolestaan edelsi kuninkaallinen huvila nimeltään Torvesund.
Regentti leskikuningatar Hedvig Eleonoora osti linnan vuonna 1661, vain vuotta sen jälkeen kun hänen roolinsa Ruotsin kuningattarena päättyi, mutta linna tuhoutui tulipalon myötä maantasalle jo saman vuoden joulukuun 30.
Uuden linnoituksen uudelleensuunnittelua ja jälleenrakennustöiden johtoa varten Hedvig palkkasi kuuluisan ruotsalaisen arkkitehdin, Nicodemus Tessin vanhemman.
Jälleenrakennustyöt pääsivätkin käyntiin jo vuonna 1662. Nicodemus kuoli linnan ollessa lähes valmis, vuonna 1681.
Hänen poikansa Nicodemus Tessin nuorempi jatkoi isänsä töitä, loppuunsaattaen taidokkaiden sisätilojen suunnitelmat.
Tämän jälleenrakennustöiden periodin aikana Hedvig oli vielä alaikäisen kuninkaan, Kaarle XI:sta, protektoraatin johtaja, vuodesta 1660 vuoteen 1672.
Ruotsi oli tuolloin kasvanut voimakkaaksi valtioksi, Westfalenin rauhan jälkeisellä ajalla.
Tämä maan asema Euroopan kartalla vaati kuningattarelta, käytännössä tuolloin Ruotsin hallitsijalta, vaikuttavan residenssin sopivan läheltä Tukholmaa.
Kuninkaiden Kaarle XI ja Kaarle XII hallintakausina maan hovi toimi usein palatsista käsin, ja Kaarle XI tuli alueelle myös metsästysretkiä varten.
Vuoden 1700 jälkeen Hedvig Eleonoora hoiti hovia jälleen Drottningholmin palatsista käsin, hänen aviomiehensä, kuningas Kaarle XII:n ollessa poissa, rintamalla Suuren Pohjan sodan aikana (1700–1721).
Drottningholm toimi puolestaan usein kuninkaallisen hovin residenssinä noin vuosina 1720 – 1792.
Hedvig Eleonooran kuoleman jälkeen, vuonna 1715, kuningatar Ulriika Eleonoora ja kuningas Fredrik I pitivät palatsissa hovia aina vuoteen 1744 saakka.
Palatsi annettiin lahjana tuolloiselle kruununprinsessalle – myöhemmälle Ruotsin kuningattarelle – Loviisa Ulriikalle vuonna 1744, kun hän meni naimisiin Aadolf Fredrikin kanssa, josta tuli myöhemmin, vuonna 1751, maan kuningas.
Loviisan Drottningholmin omistuskautena sen sisätilat muutettiin tuolloin sofistikoidumpana pidetympään ranskalaiseen rokokoo-tyyliin.
Loviisa oli vastuussa myös Drottningholmin palatsin teatterin rakennuttamisesta sen mahtipontiseen tyyliin, aikaisemman – ja vaatimattomamman – originaaliversion vuoden 1762 tulipalossa tuhoutumisen jälkeen.
Loviisa Ulriika jatkoi palatsissa asumista aviopuolisoineen heidän koko hallintakautensa ajan (1751–1771).
Vuonna 1777 Loviisa myi Drottningholmin Ruotsin valtiolle.
Paikan ollessa Ruotsin valtion omistama, kuningas Kustaa III, Loviisan poika, jatkoi palatsissa asumista hoveineen.
Kustaa III:n hallintaperiodilla palatsi näki itse asiassa kultakautensa, kun sitä käytettiin kesäresidenssinä, jossa hovin seremoniaalinen elämä toteutettiin.
Kustaa IV Aadolfin (vallassa 1792-1809) ja Kaarle XIII:n (vallassa 1809-1818) hovit käyttivät tosin palatsia vain silloin tällöin.
Vuonna 1797 Fredrika Doroteaa juhlistettiin täällä suurilla menoilla, ja vuonna 1809 vallasta syöstyä kuningasta pidettiin täällä – kiinalaisessa palatsissa – yhdentoista vuorokauden ajan.
Suurimman osan 1800-luvusta palatsi oli vailla huomiota ja se alkoikin hoitamattomana rappeutumaan.
Rappeutumisen kausi alkoi varsinaisesti kuningas Kaarle XIV Juhanan valtakaudella (1818-1844), jolloin palatsi jätettiin täysin käyttämättä.
Kaarle XIV Juhana piti palatsia tuolloin vanhan valtadynastian symbolina, ja Drottningholm jätettiinkin rappioitumaan vailla huolenpitoa.
Tämän kauden aikana linnoituksen rakennuksi vaurioittivat pahoin etenkin luonnonvoimat, ja samanaikaisesti paikan sisätilojen koristelut joko vietiin muualle tai huutokaupattiin pois.
Palatsia alettiin ilmeisesti avata myös yleisökäynneille tämän periodin myötä: vuodelta 1819 löytyy maininta kiertokäynnistä, ja ihmiset käyttivät linnanpuistoa yleisesti piknikkejä varten.
Palatsin maita käytettiin aika ajoin julkisiin tapahtumiin, kuten kuningatar Josefinan nimipäivän viettoon (jota juhlittiin linnanmailla vuodesta 1829 eteenpäin), mutta myös ulkomaisten vieraiden vastaanottoa varten, esimerkkinä Josefinan itsensä saapuminen Ruotsiin vuonna 1823 sekä Venäjän tsaari Nikolai I:sen maassa vierailun yhteydessä.
Drottningholmiin tehtiin muutoksia kuningas Oskar I:sen hallintakautena.
Oskar I käsitteli palatsia suurella mielenkiinnolla, ja esti paikan purkamisen toteuttamalla sen rakenteiden ensimmäiset peruskorjaukset vuonna 1846.
Peruskorjauksen jälkeen palatsissa pidettiin julkisia juhlatapahtumia, kuten skandinaavisten opiskelijoiden vastaanotto vuonna 1856.
Tuleva kuningas Kustaa V syntyi linnoituksessa vuonna 1858.
Seuranneista hallitsijoita Kaarle XV oli välinpitämätön palatsia kohtaan eikä käyttänyt paikkaa, mutta kuningas Oskar II jatkoi paikan korjauksia.
Sekä Oskar I:stä että Oskar II:sta kritisoitiin heidän palatsin modernisoinneistaan, muuttaen paikkaa tuonaikaisten muotivirtausten mukaisiksi, sen sijaan että he olisivat restauroineet palatsin alkuperäiseen kuntoonsa.
Restaurointi toteutettiin myöhemmin, kuningas Kustaa V:n hallintakautena, jolloin palatsi ympäristöineen jälleenrakennettiin niiden 1700-luvun mukaiseen ulkonäköönsä.
Vuonna 1907 alkoi palatsin neljä vuotta kestänyt suur-restaurointi, tarkoituksena palauttaa rakennus sen entiseen kuntoonsa.
Näiden töiden valmistumisen myötä kuninkaallinen hovi alkoi käyttää rakennusta uudelleen.
Nykyinen Ruotsin kuninkaallinen perhe on käyttänyt Drottningholmia pääasiallisena asuinpaikkanaan vuodesta 1981.
Siitä lähtien palatsia on myös vartioitu Ruotsin sotavoimien toimesta samaan tapaan kuin Tukholman kuninkaallista palatsia vartioidaan.