Dublinin lentokenttä (IATA-koodi: DUB) on Irlannin pääkaupungin Dublinin kansainvälinen lentoasema.
Lentoasema sijaitsee 10 kilometriä pohjoiseen Dublinin kaupungin keskustasta, lähellä Swordsia, Dublinin Fingalin kuntaa.
Kenttää käyttää vuosittain yli 21,7 miljoonaa matkustajaa, tehden paikasta maan ja Irlannin saaren suosituimman matkustajamäärillä mitattuna.
Dublinin lentoasema on myös Irlannin lippulaivalentoyhtiö Aer Lingusin, Irlannin alueellisen lentoyhtiö Stobart Airin, ja Euroopan suurimman halpalentoyhtiö Ryanairin pääkenttä.
Kentän tiloissa toimii Yhdysvaltain etukäteis-rajaselvityspalvelu Yhdysvaltoihin suuntautuville matkustajille, Euroopan mittakaavassa yhtenä kahdesta (toisen ollessa Shannonin lentoasemalla) tällaisesta palvelusta.
Dublinin lentoaseman matkustajaterminaalit
Terminaali 1
Kun nykyinen terminaali 1 avattiin käyttöön vuonna 1972, se oli suunniteltu käsittelemään maksimissaan viisi miljoonaa lentomatkustajaa per vuosi.
Kokonaisuuteen kuuluu kymmenkulmaisen-muotoinen lähtölaituri, terminaalilaituri B.
Terminaalin ylempi kerros, joka alunperin sisälsi parkkeeraustiloja, on ollut myöhäisellä 1970-luvulta toteutetusta jälleenrakennuksesta saakka toimistotilakäytössä.
Ykkösterminaalia on myös säännöllisesti laajennettu ja paranneltu viimeisten parin vuosikymmenen aikana.
Osana näitä laajennustöitä terminaali sai lokakuussa 2007 terminaalilaiturin rakennuksen pohjoispuolelle, joka palvelee suurinta osaa kentän Ryanairin lennoista.
Vuonna 2009 terminaaliin tuli uusi laajennusosa ravintoloilla ja myymälöillä, terminaalirakennuksen viereen.
Nykyisin terminaali 1 toimii keskuksena kaikenlaisille lyhyiden lentojen liikenteelle, poislukien Aer Linguksen operoimat lennot.
Terminaali 1:n kaukolentoja tekevät lentoyhtiöt ovat WestJet, Air Canada, ja Air Transat, joista kukin palvelee kausiluontoisilla lennoilla, sekä halpalentoyhtiö Rouge, jolla on vuoden ympäri aikataulunmukaisia lentoja reitillä Toronto-Dublin.
Oheispalveluihin terminaali 1:ssä kuuluu ilmainen langaton (wifi) internet-yhteys.
Terminaali 2
Terminaali 2 on 75 000 m2 kokoinen matkustajaterminaali ja terminaalilaituri (laituri E), sisältäen 19 ilmasiltaa lentokoneille ja tarjoten kapasiteettia maksimissaan 15 miljoonan vuotuisen matkustajan hoitamiseen (lentokentän kokonaiskapasiteetin ollessa nykyisin 35 miljoonaa matkustajaa per vuosi).
Suurin osa Dublinin lentokenttää käyttävistä kaukolentoja toteuttavista lentoyhtiöistä käyttää terminaalia 2, mukaanlukien Aer Lingus, jonka kaikki pääoperaatiot sijaitsevat kakkosterminaalissa.
Terminaalin 2 palveluihin kuuluu myös Yhdysvaltain maahantulotarkastuksen etukäteistarkastus, joka aikaisemmin toimi ykkösterminaalista käsin.
Kakkosterminaalin rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2007, avautuen virallisesti käyttöön marraskuussa 2010.
Tärkeimpiä terminaalin 2 käyttäjiä lentoyhtiöistä ovat muun muassa Aer Lingus, American Airlines, Delta Air Lines, Emirates, Etihad Airways, United Airlines, sekä US Airways.
Dublinin lentokenttää käyttävät lentoyhtiöt ja lentokohteet
Aer Lingus: Agadir, Alicante, Amsterdam, Barcelona, Berliini-Tegel, Birmingham, Bordeaux, Boston, Brysseli, Budapest, Chicago-O’Hare, Kööpenhamina, Düsseldorf, Faro, Frankfurt, Fuerteventura, Geneve, Hampuri, Lanzarote, Las Palmas de Gran Canaria, Lissabon, Liverpool, Lontoo-Gatwick, Lontoo-Heathrow, Lyon, Madrid, Málaga, Manchester, Milano-Linate, Milano-Malpensa, Munchen, New York-JFK, Nizza, Orlando, Pariisi-Charles de Gaulle, Praha, Rooma-Fiumicino, San Francisco, Teneriffa-South, Toulouse, Venetsia, Wien, Varsova-Chopin, Zürich, Ateena (kausilennot), Bilbao (kausilennot), Bologna (kausilennot), Burgas (kausilennot), Catania (kausilennot), Corfu (kausilennot), Dubrovnik (kausilennot), Ibiza (kausilennot), Izmir (kausilennot), Marseille (kausilennot), Nantes (kausilennot), Napoli (kausilennot), Palma de Mallorca (kausilennot), Perpignan (kausilennot), Pula (kausilennot), Santiago de Compostela (kausilennot), Stuttgart (kausilennot), Verona (kausilennot), Washington-Dulles (kausilennot), Bodrum (kausicharter), Reykjavík-Keflavík (kausicharter), Salzburg (kausicharter) – terminaali 2
Aer Lingus (operoi Air Contractors): Toronto-Pearson, Boston (kausilennot), New York-JFK (kausilennot) – terminaali 2
Aer Lingus Regional (operoi Stobart Air): Aberdeen, Birmingham, Bristol, Cardiff, Doncaster/Sheffield, Donegal, Edinburgh, Glasgow-International, Isle of Man, Kerry, Leeds/Bradford, Manchester, Newcastle upon Tyne, Nottingham/East Midlands, Jersey (kausilennot), Newquay (kausilennot), Rennes (kausilennot) – terminaali 2
Air Canada Rouge: Toronto-Pearson – terminaali 1
Air Contractors: Burgas (kausicharter), Dalaman (kausicharter), Dubrovnik (kausicharter), Faro (kausicharter), Funchal (kausicharter), Izmir (kausicharter), Lanzarote (kausicharter), Napoli (kausicharter), Palma de Mallorca (kausicharter), Reus (kausicharter), Salzburg (kausicharter), Torino (kausicharter), Verona (kausicharter), Zakynthos (kausicharter) – terminaali 1
Air Europa: Palma de Mallorca (kausicharter) – terminaali 1
Air France (operoi CityJet): Pariisi-Charles de Gaulle – terminaali 1
Air Moldova: Chisinau – terminaali 1
Air Transat: Montréal-Trudeau (kausilennot), Toronto-Pearson (kausilennot) – terminaali 1
American Airlines: Chicago-O’Hare (kausilennot), New York-JFK (kausilennot) – terminaali 2
Arkia Israel Airlines: Tel Aviv-Ben Gurion (kausilennot) – terminaali 1
Blue Air: Bacau, Bukarest-Otopeni – terminaali 1
British Airways: Lontoo-Heathrow – terminaali 1
British Airways (operoi BA CityFlyer): Lontoo-City, Menorca (kausicharter) – terminaali 1
CityJet: Lontoo-City – terminaali 1
Croatia Airlines: Dubrovnik (kausicharter) – terminaali 1
Delta Air Lines: New York-JFK, Atlanta (kausilennot) – terminaali 2
Emirates: Dubai-International – terminaali 2
Ethiopian Airlines: Addis Ababa, Los Angeles – terminaali 1
Etihad Airways: Abu Dhabi – terminaali 2
Europe Airpost: Halifax (kausilennot), Pariisi-Charles de Gaulle (kausilennot) – terminaali 1
Finnair (operoi Flybe Finland): Helsinki – terminaali 1
Flybe: Bournemouth, Cardiff, Exeter, Inverness, Southampton, Salzburg (kausicharter), Verona (kausicharter) – terminaali 1
Germanwings: Köln/Bonn, Düsseldorf (kausilennot) – terminaali 1
Germanwings (operoi Eurowings): Düsseldorf (kausilennot) – terminaali 1
Iberia Express: Madrid – terminaali 1
Icelandair: Reykjavík-Keflavík (kausicharter) – terminaali 1
Lufthansa: Frankfurt, Munchen – terminaali 1
Luxair: Luxemburg, Faro (kausicharter) – terminaali 1
Norwegian Air Shuttle: Kööpenhamina, Oslo-Gardermoen, Helsinki (kausilennot) – terminaali 1
Ryanair: Alicante, Barcelona, Basel/Mulhouse, Beauvais, Bergamo, Berliini-Schönefeld, Birmingham, Bratislava, Bremen, Bristol, Brysseli, Bukarest-Otopeni, Budapest, Bydgoszcz, Carcassonne, Charleroi, Köln/Bonn, Kööpenhamina, Edinburgh, Eindhoven, Faro, Fuerteventura, Gdansk, Glasgow-International, Grenoble, Hahn, Katowice, Kaunas, Krakova, Lanzarote, Las Palmas de Gran Canaria, Leeds/Bradford, Lissabon, Liverpool, Lódz, Lontoo-Gatwick, Lontoo-Luton, Lontoo-Stansted, Lublin, Madrid, Málaga, Malta, Manchester, Marrakesh, Memmingen, Moss, Nantes, Newcastle upon Tyne, Nizza, Nottingham/East Midlands, Poznan, Praha, Riika, Rooma-Ciampino, Rzeszów, Szczecin, Teneriffa-South, Vilna, Varsova-Modlin, Wroclaw, Alghero (kausilennot), Almería (kausilennot), Bari (kausilennot), Biarritz (kausilennot), Bologna (kausilennot), Chania (kausilennot), Comiso (kausilennot), Girona (kausilennot), Ibiza (kausilennot), La Rochelle (kausilennot), Murcia (kausilennot), Palermo (kausilennot), Palma de Mallorca (kausilennot), Pisa (kausilennot), Poitiers (kausilennot), Porto (kausilennot), Reus (kausilennot), Rodez (kausilennot), Salzburg (kausilennot), Santander (kausilennot), Sevilla (kausilennot), Tallinna (kausilennot), Tours (kausilennot), Treviso (kausilennot), Torino (kausilennot), Valencia (kausilennot), Zadar (kausilennot) – terminaali 1
S7 Airlines: Moskova-Domodedovo (kausilennot) – terminaali 1
Scandinavian Airlines: Kööpenhamina, Oslo-Gardermoen, Tukholma-Arlanda, Göteborg-Landvetter (kausilennot) – terminaali 1
Scandinavian Airlines (operoi Blue1): Kööpenhamina – terminaali 1
Swiss International Air Lines: Geneve, Zürich – terminaali 1
Thomson Airways: Cancún (kausilennot), Montego Bay, Burgas (kausicharter), Chambéry (kausicharter), Corfu (kausicharter), Faro (kausicharter), Heraklion (kausicharter), Ibiza (kausicharter), Innsbruck (kausicharter), Lanzarote (kausicharter), Larnaca (kausicharter), Las Palmas de Gran Canaria (kausicharter), Kos (kausicharter), Palma de Mallorca (kausicharter), Rodos (kausicharter), Sharm el-Sheikh (kausicharter), Teneriffa-South (kausicharter), Toulouse (kausicharter), Zakynthos (kausicharter) – terminaali 1
Transavia France: Pariisi-Orly, Lourdes (kausicharter) – terminaali 1
Travel Service Airlines: Lanzarote (kausicharter) – terminaali 1
Turkish Airlines: Istanbul-Atatürk – terminaali 1
United Airlines: Newark, Washington-Dulles, Chicago-O’Hare (kausilennot) – terminaali 2
US Airways (operoi American Airlines): Philadelphia, Charlotte (kausilennot) – terminaali 2
Vueling: Barcelona – terminaali 1
WestJet: St. John’s (kausilennot), Toronto-Pearson (kausilennot) – terminaali 1
WOW air: Reykjavik-Keflavík – terminaali 1
Suosituimmat reitit Dublinin kentältä viime vuosien aikana ovat olleen reiteillä kohteeseen / kohteesta Lontoo-Heathrow, Lontoo-Gatwick, Lontoo-Stansted, Pariisi-Charles de Gaulle, Manchester, New York-JFK, Birmingham, Frankfurt, Amsterdam, ja Malaga.
Kaikki kolme suosituinta reittiä ovat Ison-Britannian Lontoon lentokentille. Dublin-Lontoo reitti onkin yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä lentoreiteistä noin 640:llä viikottaisella lennolla näiden kahden kaupungin välillä.
Dublinin lentoasemaa käyttävät rahtilentoyhtiöt ja lentokohteet
Air France Cargo: Chicago-O’Hare, Pariisi-Charles de Gaulle
Bluebird Cargo: Reykjavík-Keflavik
DHL Aviation (operoi EAT Leipzig): East Midlands, Lontoo-Luton
FedEx Express: Pariisi-Charles de Gaulle
FedEx Feeder (operoi Air Contractors): Birmingham, East Midlands, Glasgow-International, Lontoo-Stansted, Manchester
TNT Airways: Birmingham, Liège, Shannon
UPS Airlines (operoi Star Air – Maersk): Köln/Bonn, Shannon
Maakuljetukset
Dublinin lentoasema sijaitsee erinomaisten liikenneyhteyksien varrella, moottoriteiden M1 ja M50 varrella, noin 10 km ajomatkan päässä pohjoiseen kaupungin keskustasta ja 2 km etelään Swordsin kylästä.
Matkaa lentokentältä Limerickiin ja Galwayhin on noin 210 km verran, Corkiin 266 km, ja Belfastiin 158 km.
Päätapoihin matkata lentoasemalta Dublinin keskustaan kuuluvat taksit, joukkoliikenteen bussipalvelut, sekä yksityiset maakuljetukset.
Voit ottaa myös bussin tai taksin Dublinin rautatieasemille junalla tehtäviä jatkoyhteyksiä varten.
Maakuljetukset – Bussit
Dublinin lentoasemaa palvelee kattava verkosto bussipalveluita, joilla pääsee matkaamaan kohteisiin Dublinin kaupungin alueella sekä intercity-yhteyksillä muualle Irlantiin.
Tärkein bussilinja Dubliniin on Dublin Bus yhtiön operoima Airlink Express linja 747, joka kulkee kentältä keskustan Busáras-pysäkille sekä rautatieasemille Dublin-Connolly ja Dublin-Heuston.
Dublin Bus operoi myös paikallisbusseja, joiden kyydissä pääsee Dublinin asuinalueille kuten Santry, Swords, Rathfarnham, Sutton, Malahide, Beaumont, Harold’s Cross, Drumcondra, ja Portmarnock.
Bussiyhtiöistä Aircoach tarjoaa joukkoa bussivuoroja lentoasemalta Dublinin, keskustan ohella myös lähialueille kuten Donnybrook, Leopardstown, Sandyford, Dalkey, Greystones, Bray, Blackrock, Dun Laoghaire, sekä Sandymount.
Mikäli tarvitset kansallisen bussiyhteyden muualle Irlantiin, näitä on tarjolla Bus Éireann bussiyhtiöltä, kohteisiin kuten Galway, Wexford, Sligo, Donegal, Drogheda, Navan, ja Wicklow.
Belfastiin ja Derryyn pääsee lentokentältä Bus Éireann ja Ulsterbus Goldline bussilinjoilla X1/X2 (Belfast) sekä 274/X33/X4 (Derry).
Aircoachin kaukolinjat kulkevat Corkin ohella myös Belfastiin.
Citylink ja Gobus bussilinjoilla on vuoroja Galwayhin, kun taas Eirebus ja JJ Kavanagh operoivat säännöllistä liikennettä kohteisiin Limerick, Kilkenny, sekä Waterford.
Maakuljetukset – Rautatie
Dublinin lentoasemalle ei ole suoraa rautatieyhteyttä, mutta kentältä pääsee suorilla bussiyhteyksillä Dublin-Connollyn ja Dublin-Heuston juna-asemille jatkoyhteyksiä varten.
Näiltä asemilta operoiva Irlannin kansallinen rautatieyhtiö, Iarnród Éireann, tarjoaa paikallis- ja intercity-junia.
Lentoasemalta pääsee osalla kaupunkibusseista myös Drumcondran paikallisjuna-asemalle, joka on osa Connolly-Maynooth junaratalinjaa.
Bussilinja 102 yhdistää Dublinin kentän puolestaan Sutton DART asemaan.
Maakuljetukset – Pysäköinti & autonvuokraus
Dublinin kenttään kuuluu kaikkiaan 22 000 parkkipaikka pysäköintiä varten, mukaanlukien 19 300 pitkäaikaisen pysäköinnin parkkipaikkaa.
Pitkäaikaisen pysäköinnin tiloista on järjestetty ilmainen, 5-10 minuutin välein kulkeva sukkulabussikuljetus terminaaleille.
Lyhytaikaista pysäköintiä varten olevat 2900 parkkipaikkaa sijaitsevat lentokentän vieressä, 5 minuutin kävelymatkan päässä check-in palvelutiskeistä.
Terminaalin 2 vuonna 2010 valmistuneelta parkkipaikalta löytyy myös viisi parkkilatauspistettä sähköautoja varten.
Autonvuokraus Dublinin kentällä on mahdollista kaikilta merkittäviltä kansainvälisiltä alan yhtiöiltä, mukaanlukien Thrifty, Enterprise, ja Sixt.
Dublinin lentoaseman historia
Irlannin hallitus organisoi uuden siviililiikenteen Aer Lingus lentoyhtiön vuonna 1936, joka aloitti operaationsa Dublinin lähellä sijainneelta ilmavoimien Casement Aerodrome lentokentältä käsin.
Samalla syntyi tarve omalle lentokentälle siviililiikennettä varten, palvelemaan Dublinin asukkaita.
Tämän lentokentän sijainniksi valittiin Collinstownin ja Rock and Corballiksen alueilla ollut maa-alue.
Collinstownissa sijainnut ilmailukenttä oli ollut käytössä jo Brittien lentotukikohtana ensimmäisen maailmansodan aikoihin, mutta jäänyt käyttämättömäksi vuodesta 1922.
Uuden lentokentän rakennustyöt alkoivat vuonna 1937. Vuoden 1939 loppuun mennessä lentokenttä oli saanut nurmikentän, lentokenttäkatuja, autoparkki-alueita, valaistuksen, ja sähköt.
Ensimmäinen lentokenttää käyttänyt yhteys Dublinin lentoasemalta tapahtui tammikuussa 1940, Liverpoolin kaupunkiin. Samana vuonna aloitettiin työt uuden terminaalirakennuksen valmistamiseksi.
Terminaalirakennus valmistui vuonna 1941, designilla, johon tuli voimakkaasti vaikutteita aikakautensa luksusristeilylaivoista (ollen nykyisin arkkitehtuurisesti suojeltu rakennus).
Toisen maailmansodan alkaessa Dublinin lentoaseman lentoliikennettä rajoitettiin aina vuoteen 1945 saakka, ainoana kansainvälisenä aikataulullisena reittinä ollessa tällä periodilla Aer Linguksen lennot Liverpooliin.
Kenttä sai kolme uutta betonipintaista kiitorataa vuonna 1947, ja lentoasemaa laajennettiin läpi 1950-luvun matkustajamäärien kasvun myötä.
Näihin laajennuksiin kuuluivat kiitoratojen pidennykset ja matkustajaterminaalien parannukset, jotka houkuttelivat kenttää käyttämään useita uusia lentoyhtiöitä, kuten British European Airways, Sabena, ja BKS.
1960- ja 1970-luvut olivat lentokoneiden voimakkaan teknologisen kehityksen ja matkustajamäärien kasvun aikakautta, jonka myötä muodostui myös tarve uudelle matkustajaterminaalille.
Tämä terminaali, joka pystyi hoitamaan maksimissaan viisi miljoonaa vuotuista matkustajaa, valmistui käyttöön vuonna 1972.
Aer Lingus aloitti ‘Aer Lingus Commuter’ lennot pienemmillä lentokoneilla Irlannin kotimaisiin kohteisiin ja myös Britannian pienemmille lentokentille vuonna 1983.
Näihin uusiin lentokohteisiin kuuluivat Cork, Shannon, Kerry, Galway, Knock, Waterford, Sligo, ja Pohjois-Irlannin Derry.
Nykyisin Aer Lingus Commuter lennot ovat osa Aer Linguksen toimintaa ilman erillistä brändiä näiden palveluiden suhteen.
Dublin-Lontoo reitti kehittyi merkittävästi 1980-luvulla, etenkin kilpailun tuomien hinnanalennusten kautta, nostaen reitin vuotuiset käyttäjämäärät 5,1 miljoonaan matkustajaan vuonna 1989.
Samana vuonna avattiin käyttöön uusi 2640 metriä pitkä kiitorata sekä moderni lennonjohtokeskus.
Dublinin lentoasema jatkoi nopeaa toiminnan kasvamista ja laajentumista 1990-luvun aikana, tuoden mukanaan uusia terminaalilaitureita ja entisten terminaalilaitureiden laajennuksia.
Terminaalilaituri D valmistui lokakuussa 2007, palvellen etupäässä halpalentoyhtiöitä.
Viime vuosina Dublinin lentokentän suosiota on nostanut myös Yhdysvaltain ja Irlannin välillä solmittu ilmailusopimus, joka vapautti maiden välistä lentoliikennettä, painotuksena ollessa ennen lennot Shannonin kentän ja Yhdysvaltain välillä.
Yleisellä tasolla matkustajamääriä, etenkin liikematkustuksen suhteen, ovat nostaneet 1990-luvulla ja 2000-luvulla Irlannin voimakas talouskasvu.
Talouskasvu on näkynyt esimerkiksi viikonloppumatkoina New York Cityn kaupunkiin, etenkin joulunajan shoppailumatkoina.
Lisäksi Itä-Euroopasta Irlantiin vuodesta 2004 muuttaneet sadattuhannet siirtolaiset ovat kasvattaneet tarvetta lentoreiteille Irlannin ja Itä-Euroopan EU-jäsenmaiden välillä.