Helsinki-Malmin lentokenttä sijaitsee Helsingin Malmin kaupunginosassa, noin 10 km koilliseen keskustasta.
Malmin lentoasema toimi pääkaupungin ja koko Suomen tärkeimpänä lentoliikenteen keskuksena aina Helsinki-Vantaan lentoaseman avautumiseen kesäolympialaisten vuonna 1952.
Kenttä on nykyisin edelleen aktiivisessa käytössä yleisilmailun tarpeisiin ja lentokoulutukseen.
Laskeutumisten lukumäärällä mitattuna Malmin lentokenttä on itse asiassa Suomen toiseksi vilkkaimmin liikennöity lentoasema Helsinki-Vantaan jälkeen.
Malmin kenttä on ollut pitkään sulkeutumisuhan alla, sillä aluetta on suunniteltu käytettäväksi uutena kaavoitusalueena asuinrakentamiselle, mutta tätä päätöstä on debatoitu ja lykätty useilla kerroilla vuosien varrella.
Näillä näkymin kentän toiminta jatkuu vuoteen 2034 saakka, jolloin valtion vuokrasopimus Helsingin kaupungin kanssa kentän toiminnasta loppuu. Tosin valtio teki periaatepäätöksen vuonna 2014 kentän toiminnan lopettamisesta ja alueen asuinkäyttöön otosta 2020-luvulla.
Kenttää käyttävät yleisilmailuun erilaiset ammattimaiset lentokoulutusyhtiöt, yksityistä lentoliikennettä harjoittavat yhtiöt, sekä harrastusmuotoiset lentoyhdistykset.
Painotus lennoissa on lentokoulutuksella, sillä noin 75-80 prosenttia lennoista on koulutukseen pohjautuvaa liikennettä.
Arvioiden mukaan noin puolet kaikista lentäjistä ja 2/3 kaikista ammattina lentävistä piloteista on saanut oppinsa Helsinki-Malmin kentän puitteissa.
Keskeisiin lentoaseman käyttäjiin lukeutuu lisäksi Suomen rajavartiolaitos.
Erikoistilanteissa Malmin lentokenttää voidaan käyttää myös varakenttänä Helsinki-Vantaan kevyemmän matkustajaliikenteen lentokoneille.
Kohokohtina kentän toiminnassa vuosittain ovat erilaiset lentonäytökset ja muut lentotapahtumat, jotka tuovat Malmille kymmeniä tuhansia kävijöitä.
Malmin lentokentän ennen toista maailmansotaa valmistunut miljöö on myös rakennuskulttuurillisesti tärkeä suojelukohde, joka on saanut kansainvälistäkin huomiota osakseen.
Malmin lentokentän historia
Helsingin ensimmäinen maalle rakennettu lentokenttä, Malmin Tattarisuon lentokenttä, aloitti toimintansa joulukuussa 1936.
Kenttää käytti alkuun Aero Oy:n (nykyinen Finnair) vesitasokoneista maaperäiseen lentoliikenteeseen muutettu lentokalusto, yhdessä pienlentokoneista koostuneen yleislentoliikenteen kanssa.
Lentoaseman funktionalistinen terminaalirakennus valmistui vuonna 1938, arkkitehtien Dag Englund ja Vera Rosendahl suunnitelmien mukaisena.
Virallinen lentokentän terminaalin avajaisseremonia pidettiin toukokuun 15, 1938.
Helsinki-Malmin lentokenttä oli ensimmäisiä maailman lentoliikenteen keskuksia, joka oli alustapitäen suunniteltu kansainväliseksi lentoasemaksi.
Kenttä teki Suomen pääkaupungista muualle lentämisen ja paluuliikenteen huomattavasti aikaisempaa nopeammaksi.
1930-luvulle tultaessa kotimaan sisäinen lentoliikenne oli jo yltänyt kaikkiin merkittäviin kaupunkeihin, ja vuonna 1940 mahdolliseksi tuli jopa lentää ääripohjoisessa sijainneeseen Petsamoon.
Talvisota keskeytti siviililentoliikenteen Malmilla, jolloin kentän käytöstä vastasi Suomen puolustusvoimat.
Jatkosodan aikana Malmin kenttää käytti sekä siviililiikenne että maanpuolustukselliset ilmavoimat.
Jatkosodan päättymisen myötä syyskuussa 1944 Malmin lentokenttä tuli liittoutuneiden valtioiden kontrollikomission hallintaan aina vuoteen 1946 saakka.
Sodan aikana kehitetyt suuremmat ja raskaammat lentoliikenteen koneet toivat ongelmia Malmin kentän toiminnan jatkamiselle Helsingin pääkenttänä.
Lentoaseman kiitoradat oli alunperin rakennettu syvälle kerrokselle savea ja soista maaperää, joka teki niiden laajentamissuunnitelmista uudenlaisia lentokoneita varten erittäin kalliita.
Siten Malmin kentän laajentamisen sijaan Helsingissä päätettiin rakentaa uusi kansainvälisen tason lentokenttä maan kesäolympialaisia varten vuonna 1952, Seutulaan.
Seutulan kenttä tunnetaan nykyisin Helsinki-Vantaan lentoasemana. Malmin lentokenttä jatkoi toimintaansa etenkin yksityisen lentoliikenteen sekä charter-lentojen keskuksena.