Istanbulin arkeologinen museo (turkinkielellä: “İstanbul Arkeoloji Müzeleri”) koostuu kolmen arkeologisen museon ryhmästä Eminönün kaupunginosassa, lähellä muun muassa Gülhane puistoa ja Topkapı palatsia.
Idea museosta syntyi 1800-luvun aikana, Ottomaanien valtakunnan modernisoinnin tavoitteiden myötä, kun monet johtavat valtiomiehet tulivat länsimaisten vaikutteiden alaisiksi koulutuksen ja matkustamisen kautta.
Ehdotus keisarillisesta museosta tuli niiltä Ottomaanien valtakunnan avainasemassa olleiden valtiomiesten tahoilta, jotka olivat tutustuneet matkoillaan etenkin Pariisin Louvreen.
Tämä johti päätökseen koulutusministeriön alaisen keisarillisen museon perustamisesta vuonna 1869 ja museojohtajan nimittämiseen.
Idea museosta kuitenkin hiipui, kun virkaansa vastanimitetty museojohtaja erosi toimestaan ja museolle varattu budjetti osoittautui riittämättömäksi.
Vain kolme vuotta myöhemmin, 1872, koulutusministeri Ahmet Vefik Paşa uudelleenkäynnisti museohankkeen, nimittämällä museonjohtajaksi tällä kertaa saksalaisen historioitsijan, arkeologin, epigraafikon, ja taidemaalarin, tohtori Phillip Anton Dethierin.
Hän osoittautui niin menestyksekkääksi toimessaan materiaalien kerääjänä, että idea mittatyönä tehdystä museorakennuksesta sai tuulta purjeisiinsa.
Dethierin kuoleman myötä – vuonna 1881 – uudeksi museojohtajaksi nimitettiin taidemaalari ja arkeologi Osman Hamdi Bey vielä samana vuonna.
Nykyisin arkeologinen museo koostuu kolmesta osiosta:
- Arkeologinen museo (Arkeoloji Müzesi, päärakennuksessa),
- Antiikin idän museo (Eski Şark Eserleri Müzesi), ja
- Islamilaisen taiteen museo (Çinili Köşk müzesi, Çinili Köşk -paviljongissa).
Yhteensä museon kokoelmiin sisältyy yli miljoona objektia, edustaen lähes kaikkia maailmanhistorian aikakausia ja sivilisaatioita.
Museo on avoinna ti-su klo 9-19 (suljettu maanantaisin), lipunmyynnin päättyessä tuntia ennen paikan kiinnimenoa.
Istanbulin arkeologinen museo
Cankurtaran Mh. Alemdar Cad
34122 Fatih / İstanbul
Kokoelmat
Koristeellinen Aleksanteri sarkofagi, joka on nimetty sen uskomuksen mukaan, että sarkofagi valmistettiin Aleksanteri Suurelle, kuuluu museon antiikin taiteen kuuluisimpiin kohokohtiin.
Kadeshin rauhansopimus (1258 eKr.), joka on allekirjoitettu Egyptin Ramses II:sen ja heettiläisten kuninkaan Hattušili III:nen välillä, lukeutuu myös kävijöiden suosikkeihin.
Se on vanhin tunnetuin rauhansopimus maailmassa, ja tästä rauhansopimus-taulusta löytyy mm. jättimäinen julisteversio osana Yhdistyneiden kansakuntien päämajan sisustusta New York Cityn kaupungissa.
Muutoin museosta löytyy laajoja kokoelmia turkkilaisia, hellenistisiä, ja antiikin rooman valtakunnan aikaisia artefakteja.
Kaikkein tunnetuimpiin esillä oleviin esineisiin lukeutuvat:
- Aleksanterin sarkofagi, joka löydettiin Sidonin nekropolilta
- Itkevien naisten sarkofagi, myös peräisin Sidonista
- Tabnitin ja Satrapin sarkofagi
- Monumentaalinen lyykialainen hauta
- Lasitetut tiilikuvat Babylonin Ištarin portista
- Antiikin ajan patsaat aina Rooman valtakunnan kauden loppuun saakka, alueilta Afrodisias, Efesos, ja Miletos
- Efebi-patsas
- Bergaman alueelta löydetyn Zeuksen temppelin patsaiden osia
- Halikarnassoksen mausoleumin (Mausolleionin) marmorileijona
- Konstantinopolin hippodromin käärmepylvään koristeluihin kuulunut käärmeen pää
- Äitijumalatar Kybelelle omistettu votiivi steela
- Aleksanteri Suuren ja Zeuksen rintakuvat
- Assoksen Athenen temppelin jäänteitä
- Troija-näyttely
- 800 000 Ottomaanikolikkoa, sinettiä, koristetta, ja mitalia
- Yksi kolmesta tunnetusta Kadeshin rauhansopimuksen taulusta
- Assyrian kuningas Adad-nirari III:n Saba’a steela
- Tauluarkisto sisältäen noin 75 000 dokumenttia nuolenpääkirjoitus kaiverruksin
- Varhaisten Anatolian, Mesopotamian, Arabian, ja Egyptin sivilisaatioiden artefakteja
- Siloam-kirjoitus
Museon historia
Museorakennusten sijaintipaikka kuului aikanaan Topkapı palatsin ulompiin puutarhoihin.
Museo perustettiin virallisesti sen hallinnointia käsittelevällä asetuksella vuonna 1891, nimen Imperiaalinen museo (İmparatorluk Müzesi) alla.
Paikan ensimmäinen kuraattori ja tuolloinen museon perustaja oli Osman Hamdi Bey.
Sen jälkeen kun Ottomaanien valtakunnassa otettiin käyttöön imperiaalinen asetus kulttuuriesineiden suojelusta, useat provinssien kuvernööreistä lähettivät hallintoalueeltaan löydettyjä artefakteja pääkaupunkiin.
Tätä kautta museo pystyikin nopeasti kokoamaan upean kokoelman esineistöä.
Museon päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin Osman Hamdi Beyn johdolla vuonna 1881, ja paikka sai sen nykyisen uuskreikkalaisen muodon vuonna 1908.
Museorakennuksen arkkitehtinä toimi Alexander Vallaury, joka on vastuussa myös kuuluisan Pera Palas Hotel rakennuksen suunnittelusta.
Paikan fasaadin suunnittelun inspiraation lähteenä olivat etenkin Aleksanterin sarkofagi sekä Surevien naisten sarkofagi, joista molemmat löytyvät museon sisätiloista.
Museon päärakennus on yksi uusklassisen tyylin tärkeimmistä rakennuksista Istanbulin kaupungissa.
Muista museorakennuksista Osman Hamdi Bey antoi toimeksiannon Antiikin idän museon rakennuksesta vuonna 1883, tosin alkuun kuvataiteiden kouluksi.
Kun nämä tilat uudelleenorganisoitiin myöhemmin museoksi, se jälleenavautui nykyisessä muodossaan vuonna 1935.
Antiikin idän museo oli suljettuna yleisöltä vuosina 1963-1974, merkittävien sisätilojen peruskorjaustöiden takia.
Islamilaisen taiteen paviljongin (ns. “Kaakeloitu kioski” -rakennus) valmistutti puolestaan sulttaani Mehmed II vuonna 1472.
Se on yksi Istanbulin vanhimmista jäljelläolevista Ottomaanien siviili-arkkitehtuurin esimerkeistä, alunperin osana Topkapı palatsin ulompia puutarhoja.
Rakennusta käytettiin Keisarillisena museona vuosina 1875 – 1891, ennenkuin tilojen kokoelma siirrettiin tuolloin juuri valmistuneeseen päärakennukseen.
Paviljonki avattiin yleisölle Turkkilaisen ja Islamilaisen taiteen museona vuonna 1953, alkuun itsenäisenä organisaationa ja myöhemmin osana Istanbulin arkeologista museota.
Museon 100-vuotisjuhlavuonna, 1991, paikka sai European Council Museum Award -palkinnon, kiitos etenkin sen päärakennuksen tiloihin tehtyjen parannustöiden ja muista rakennuksista löytyvien uusien näyttelyiden.