Keskiaikaisen oloinen Glehnin linna, joka löytyy hienolta paikalta Tallinnan Nõmmen mäkeä, rakennettiin kreivi Nikolai von Glehnin toimesta vuonna 1886, ja sitä ympäröi kaunis puisto.
Tämä romanttinen, korkea linna luo nähtävyytenä puistoineen täydellisen taukopaikan keskustasta löytyvälle Tallinnan kiireelle ja vilinälle.
Vaikka paikka tuhoutui ensimmäisen maailmansodan aikana, se restauroitiin nykykuntoonsa Tallinnan teknillisen yliopiston taideryhmien ja opiskelijoiden toimesta vuosina 1966-1977, opiskelijataloksi.
Restauroinnin jälkeen tästä komeasta linnasta, joka tunnetaan myös nimillä Mustamäen kartano sekä Hohenhauptin linna, on tullut suosittu kohde etenkin erilaisten seremonioiden ja vuosijuhlien pitopaikkana.
Keskiaikaisen tyylisestä linnasta löytyy useita kerroksia ja useita huoneita erilaisia tapahtumia varten: mm. seminaareja, konferensseja (50-240 osanottajaa), esityksiä, vastaanottoja (max. 250 osanottajaa), konsertteja, banketteja, sekä häitä varten.
Glehnin linna
Vana-Mustamäe tee 48
11611 Tallinna
Linnan historia
Kartanomainen linna rakennettiin alunperin Jälgimäen kartanon maille, niiden pohjoisosalle, sijaitsevaksi sivukartanoksi 1800-luvun loppupuolella.
Nämä Jälgimäen kartanon maat, suurin osa nykyisestä Tallinnan Nõmmen kaupunginosasta, olivat osa kreivi Nikolai von Glehnin (1841-1923) – kuuluisan venäläisen kasvitieteilijä Peter von Glehnin veljen – omistuksia.
Uusgotiikan tyylinen linna, jonka kreivi suunnitteli henkilökohtaisesti uudeksi asuinpaikakseen, valmistui lokakuun 1, 1886.
Linnoitusta ympäröi puisto, josta löytyy useita Glehnin itsensä suunnittelemia oheisrakennuksia ja veistostöitä, kuten palmutalo (rakennettu 1900-1910) ja observatoriotorni (1910), sekä työt “Kalevipoeg” (1908) ja “Krokotiili” (1908).
Kun Glehn muutti Virosta Saksaan vuonna 1918, linna ryöstettiin, ja se ajautui käyttämättömänä rappion tilaan (Nikolai von Glehn kuoli – pudottuaan hevosen selästä – vuonna 1923 Brasiliassa, jonne hän oli muuttanut ensimmäisen maailmansodan jälkeen).
Paikan kunnostus alkoi 1960-kun Tallinnan teknillinen yliopisto sai sen haltuunsa. Kevätkaudella 1966 alkanut peruskorjaukset, jotka aloitettiin linnan kellarikerroksesta, jatkuivat 11 vuoden ajan.
Korjaustyöt, jotka toteutettiin etenkin yliopiston mieskuoron toimesta, valmistui opiskelijarakennuskäyttöön maaliskuun 24, 1977.
Mieskuoron puolesta restaurointitöitä johti pääkoordinaattorina professori Ülo Tärno, yhteistyössä kuorolaisten kuten A.Andreller, Jüri Jaama, sekä Mati Krivel kanssa.
Paikan kunnostuksen rahallisen toteutuksen takana oli puolestaan pitkälti professori Agu Aarna, joka ansiokkaasti löysi tapoja rahoittaa rakennustyöt valmiiksi saakka.
Glehnin linnaa peruskorjattiin vuonna 1986, joka paransi etenkin rakennuksen sisätilojen ulkonäköä, kuin myös vuonna 1998.
Nykyään linna toimii etenkin Tallinnan teknisen yliopiston opiskelijoiden vuosijuhlatiloina, jossa järjestetään myös erilaisia alaoppilaskuntien tapahtumia.
Tilat ovat tarjolla lisäksi ulkopuolisten järjestämiä tapahtumia varten, kuten konsertteihin, vastaanottoihin, sekä muihin juhlallisuuksiin.