Kadriorgin palatsi, imperiaalinen puisto, ja muut alueen kohokohdat, kuten Viron presidentin palatsi ja KUMU taidemuseo, ovat tehneet Kadriorgista Tallinnan suosituimpiin kuuluvan nähtävyyskokonaisuuden.
Kesklinn-kaupunginosaan kuuluva Kadriorg luotiin ja se kehittyi nykyiseen muotoonsa ennen kaikkea Venäjän tsaarin valtakunnan seurapiirien vaikutuksesta.
Vuosisatojen aikana vähitellen muotoutunut Kadriorg on kaduiltaan kuin uniikki arkkitehtuurillinen museo, jossa vieri vieressä on eri vuosisatoja ja kulttuureja edustavia rakennuksia.
Paikkakuntaa kuvaavat mm. aatelishuvilat ja kesäkartanot sekä “funkkis” tyyliset asuinrakennukset sekä arvokiinteistöt, mutta toisaalta myös virolaiset puutalot.
Kadriorg on edelleen yksi kunnioitusta herättävimmistä Tallinnan alueista, ja yksi kaupungin parhaiten pidetyistä asuinalueista.
Alueen arvokkuus näkyy myös siinä, että Kadriorgin alueella on presidentin virallinen residenssi sekä useita ulkomaisia Viron suurlähetystöjä.
Kadriorgin idyllinen puisto on puolestaan kenties suosituin paikallisten viikonlopun kävely-ja piknikretkien kohde, niin nuorten kuin vanhempienkin tallinnalaisten keskuudessa.
Toisaalta alueen kuuluisin kohokohta on sen barokkityylinen palatsi ja sen puutarhat, jotka saivat alkunsa vuonna 1718 Venäjän tsaari Pietari Suuren perheen kesäpalatsina.
Uusimpia syitä vierailla Kadriorgissa on helmikuussa 2006 avattu, suomalaisen arkkitehdin (Pekka Vapaavuori) suunnittelema KUMU taidemuseo.
KUMU on itse asiassa ensimmäinen varta vasten museoksi toteutettu rakennus Virossa, jossa näytillä on sekä klassista että nykyaikaista virolaista taidetta, kuin myös modernia kv. taidetta.
Kadriorgin kohokohdat ja nähtävyydet
A. H. Tammsaaren kotimuseo
Koidula 12a
10150 Tallinna
Aukioloajat: ke-su klo 11-17
Anton Hansen-Tammsaarea (1878-1940) pidetään Viron suurimpiin 1900-luvun kirjailijoihin kuuluvana persoonana.
Hänen kuuluisinsa työnsä on viisiosainen eepos nimeltään “Totuus ja oikeus”, joka kattaa virolaisen yhteiskunnan kaikki sosiaaliluokat.
Museo, joka on ollut avoinna vuodesta 1978 (kirjailijan syntymän 100-vuotispäivästä saakka), kronikoi hänen elämäänsä ja töitään teemalla “Totuus on ihmisessä”.
Talomuseona tämän pysyvän näyttelyn ohella yhtä mielenkiintoinen on Tammsaaren asunton (jossa hän asui viimeiset 8-elinvuottaan), joka on pikkutarkasti entisöity sen alkuperäiseen, 1930-lukulaiseen ulkonäköönsä.
Eduard Vilden kotimuseo
Roheline aas 3
10150 Tallinna
Aukioloajat: ke-su klo 11-17
Yksi Viron kaikkien aikojen tärkeimmistä kirjailijoista, Eduard Vilde (1865-1933), vietti viimeiset vuotensa tässä suurenmoisessa, 1850-lukulaisessa barokkitalossa, Kadriorgin puiston yhteydessä.
Useat talon huoneista on omistettu kirjailijan töiden esittelylle, kun taas muita huoneita pidetään kalustettuina ja sisustettuina täsmälleen samaan malliin, kuin ne olivat Vilden asuessa täällä vuosina 1927-1933.
Talon yläkerrokset sisältävät taidegallerian, jossa on usein vaihtuvia modernin taiteen näyttelyitä.
Kadriorgin puiston japanilainen puutarha
Vuonna 2011 Kadriorgin puisto vastaanotti upean uuden lisäyksen japanilaisen puutarhan muodossa.
Puutarhan suunnitteli maineikas japanilainen maisemasuunnittelija, Masao Sone.
Löydät japanilaisen puutarhan Kadriorgin puiston koilliskulmasta, jossa alueen luonnollinen korkeista puista ja raskaista kivistä koostuva maisema täydentää hyvin tätä Kaukoidän henkistä kokonaisuutta.
Puutarhan kasvit on valittu sopimaan Viron kylmempään ilmastoon.
Kevätaikaan puutarhan kohokohtana ovat kukkivat kirsikkapuut sekä alppiruusut, kesäisin puutarhaa täyttävät kurjenmiekat ja saksankurjenmiekat, kun taas syksyisin – kauden vaihtumisen myötä – puutarha loistaa punaisessa, oranssissa, keltaisessa, ja ruskeassa kukkaloistossa.
Paikka on itse asiassa seudun suurin julkinen alppiruusutarha.
Kukkien ohella keskeinen elementti japanilaisessa puutarhassa ovat siitä löytyvät kivet.
Suunnitellessaan puutarhaa, arkkitehti Sone ihastui Tallinnan mukulakiviseen vanhaankaupunkiin, ja tämä taustavaikutus näkyy puutarhan olomuodossa.
Japanilaisten puutarhojen luokituksien suhteen Kardiorgin puistosta löytyvä versio on ns. teepuutarha, jonka arkkitehtuuri on rakennettu täydentämään japanilaista teeseremoniaa.
Japanissa kukin puutarha kertoo tarinan, ja Kadriorgin japanilaisen puutarhan kertoma versio on tarina tiestä, jonka ihmiset kulkevat läpi elämänsä.
Kadriorgin palatsi – Kadriorgin taidemuseo
A. Weizenbergi 37
10127 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 ti, to-su klo 10-17, ke klo 10-20 ja 01.10-30.04 to-su klo 10-17, ke klo 10-20
Vierailu Tallinnaan ei ole täydellinen ilman vierailua tähän mahtavaan pohjoiseen barokkipalatsiin, jonka Venäjän tsaari Pietari Suuri rakennutti vaimolleen, Katariina I:lle, vuonna 1718.
Suuremmoisen palatsin ja sitä ympäröivät hoidetut puutarhat on suunnitellut italialainen arkkitehti Niccolo Michetti, ja ne ovat erinomainen esimerkki tsaarinajan ylellisyydestä.
Kadriorgin palatsin ja sen puiston ohella yhtä tärkeä syy vierailla rakennuksessa on sen sisätiloista löytyvä Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen kokoelma.
Kadriorgin taidemuseo esittelee satoja 1500-1900-luvuilta olevia, länsimaisten ja venäläisten taiteilijoiden tekemiä maalauksia, kuin myös painotöitä, veistoksia, ja muita töitä.
Vieraillessasi palatsilla, pistä erityisesti huomioon rakennuksen hulppea kaksikerroksinen, taidokkaasti maalattu ja stukkotöitä sisältävä päähalli, sekä huone, jota Viron valtion päämies käytti toimistonaan ennenkuin läheinen Presidentin palatsi valmistui.
Palatsia ympäröivät useat mielenkiintoiset oheisrakennukset.
Yksi näistä oheisrakennuksista on restauroitu palatsin keittiörakennus, josta nykyisin löytyy viihtyisä taidemuseo nimeltään Mikkel-museo. Toinen vierailun arvoinen oheisrakennus on Pietari Suuren talomuseo.
Palatsin linnanherran talo on puolestaan nykyään kotina Kastellaanimaja gallerialle sekä Eduard Vilden kotimuseolle.
Kadriorgin puisto
Roheline aas / J.Poska / Mäekalda / Narva mnt
10150 Tallinna
Tämä laaja Kadriorgin palatsia ympäröivä puisto on ilman epäilystä kaupungin paras paikka virkistäviin puistokävelyihin sekä rentoutumiseen keskustan kiireiseltä elämältä.
Puisto rakennettiin vuonna 1718 osaksi palatsin kiinteistö, mutta se on aina ollut avoinna myös yleisölle.
Keväiseen ja kesäiseen aikaan voit nähdä puiston kauniit, hoidetut puutarhat ja kukkapenkit parhaimmassa asussaan, mutta muutoin puisto on säilyttänyt luonnollisen maisemansa, niittyineen ja metsikköineen.
Hyvä alkupiste Kadriorgin kierrokselle on sen pyöreän muotoinen joutsenlampi (Weizenbergi-kadulla), jossa kohokohtina löytyvät suihkulähde, huvimaja, sekä useita lintulajeja.
Kävely ylämäkeä joutsenlammelta eteenpäin johtaa läpi kukkapenkkejä täynnä olevan alueen toiselle suihkulähteelle, lähemmäksi KUMU-taidemuseota.
Joutsenlampea lähellä sijaitsee useita palatsin oheisrakennuksia, joista osassa on nykyisin kahviloita ja museoita.
Palatsin portteja vastapäätä löytyy pienikokoinen vartijatalo, keittiörakennus, sekä jääkellari.
Keittiörakennus on nykyään kotina Mikkel-museolle, jonka vaikuttavat kokoelmat sisältävät ulkomaista taidetta.
Uusin lisäys (2011) Kadriorgin puistoon on sen upea japanilainen teepuutarha.
Puutarhan designin takaa löytyy maailmankuulu japanilainen maisemasuunnittelija, Masao Sone.
KUMU taidemuseo
A. Weizenbergi 34
10127 Tallinna
Aukioloajat: 1.04-30.09 ti, to-su klo 11-18, ke 11-20 ja 01.10-31.03 to-su klo 11-18, ke klo 11-20
KUMU taidemuseo on rakennuksena itsekin taideteos – paikka avattiin vuonna 2006 lähes vuosikymmenen kestäneen suunnittelun ja rakennustyön jälkeen, ja sitä pidetään arkkitehtuurillisena mestariteoksena.
Ominaisiin museorakennuksen piirteisiin kuuluvat sen kuparista ja kalkkikivestä toteutetun talon kaarteet sekä terävät kulmat.
Jo pelkästään talon sijainti on dramaattinen, kalkkivisen jyrkänteen kyljessä.
KUMU:n sisätiloista löytyvät näyttelyt pyrkivät puolestaan vetoamaan samanaikaisesti monipuoliseen valikoimaan yleisöä.
Näyttelyistä löytyy sekä klassista että nykyaikaista taidetta, kuin myös kaikkea näiden kahden ääripään välillä.
Museon ohjelma sisältää taidetta 1700-luvulta nykyaikaan saakka, virolaista taidetta aina toiseen maailmansotaan saakka, neuvostotaidetta, sekä vaihtuvia näyttelyitä nykyaikaisesta taiteesta.
KUMU taidemuseo on saanut ansioistaan mm. vuoden 2008 Euroopan vuoden museo -palkinnon.
Tämän palkinnon jakaa vuosittain Euroopan neuvoston alainen organisaatio nimeltään Euroopan museofoorumi (European Museum Forum).
Mikkel museo
A. Weizenbergi 28
10127 Tallinna
Aukioloajat: to-su klo 10-17, ke klo 10-20
Osana käyntiäsi Kadriorgin palatsissa, sinun kannattaa harkita myös pistäytymistä viereisessä Mikkel-museossa, tien toisella puolella.
Museon kokoelma, jonka lahjoitti yksityinen taidekeräilijä nimeltään Johannes Mikkel vuonna 1994, on yksi Tallinnan vaikuttavimmista kokonaisuuksista ulkomaista taidetta.
Kokoelman kohokohtiin kuuluvat mm. viehättävät kiinalaiset posliinit, flaamilaiset ja hollantilaiset maalaukset, sekä italialaiset kuparipiirrokset.
Miia-Milla-Manda museo
L. Koidula 21c
10127 Tallinna
Aukioloajat: ti-su klo 12-18
Kadriorgin lapsiperhelomailijoiden vaihtoehtoihin kuuluu mukaan usein myös tämä perhe-keskeinen museo.
Miia-Milla-Manda, joka toimii 1930-luvulta peräisin olevassa vapaa-ajankeskuksessa, tarjoaa hauskoja, luovia aktiviteetteja 3-11 vuotiaille lapsille.
Sen näyttelyt on rakennettu ystävyyden teeman ympärille.
Museon kahvila, ovenkynnyksen vierestä löytyvä leikkikenttä, sekä viereinen liikenteestä vapaa Kadriorgin puisto ovat tehneet tästä paikasta yhden Tallinnan lapsiystävällisimmistä vierailukohteista.
Pietari Suuren talomuseo
Mäekalda 2
10127 Tallinna
Aukioloajat: 2.05-31.08 ti-su klo 10-18 ja 1.09-30.04 ke-su klo 10-16
Tämä vaatimattoman oloinen 1600-luvulta peräisin oleva mökki on paikka, jossa Venäjän tsaareista voimakkain, Pietari Suuri, vietti päivänsä Tallinnassa sillä aikaa kun läheistä Kadriorgin palatsia rakennettiin valmiiksi.
Rakennus on nykyisin talomuseo, ja sen muutamat huoneet on kalustettu Pietari Suuren periodilta olevilla esineillä.
Osa tsaarin henkilökohtaisista tavaroista ovat myös näytillä talomuseon tiloissa.
Näyttelyyn kuuluu olohuone, ruokailuhuone, sekä makuuhuone, kuin myös vastikään restauroidut ullakkohuoneet ja kellari.
Pietari Suuren mökki, joka tunnetaan myös nimellä “Vanha palatsi” (Kadriorgin palatsin ollessa “Uusi palatsi”), omaa pitkän ja mielenkiintoisen historian.
Aleksanteri I ja useita tsaarien hovimiehiä viettivät aikaa omilla aikakausillaan mökin tiloissa.
Russalka muistomerkki
Pirita tee
10127 Tallinna
“Russalka” muistomerkki, joka sijaitsee Kadriorgin rannalla, on monumentti panssarilaiva Russalkan muistolle, joka lähti matkaan Tallinnan satamasta kohti Helsinkiä vuonna 1893.
Myrsky esti panssarilaivaa kuitenkaan koskaan pääsemästä perille kohteeseensa, vieden mukanaan kaikkiaan 177:n hengen miehistön merenpohjaan.
Russalka monumentin veistosteos, jonka on toteuttanut A. Adamson, kuuluu virolaisen taiteen näkemisen arvoisiin klassikoihin.
Tallinnan laululava
Narva mnt 95
10127 Tallinna
Laululava on paikka, jossa (vuonna 1988) sai alkunsa Laulava vallankumous, massiivinen, musikaalinen mielenosoitus neuvostohallintoa vastaan, joka laittoi Viron matkalle kohti itsenäisyyttä.
Alueen ominaisuuksiin kuuluvat vuonna 1959 rakennettu ulkoilmakonsertti areena sekä joukko sisähalleja, toimien tapahtumapaikkana vuoden mittaan erilaisille merkittäville konserteille ja festivaaleille.
Kuuluisin ja suurin laululavan tapahtumista on kuitenkin viiden vuoden välein pidettävä kuorojuhla, Tallinnan laulujuhlat, johon ottaa osaa yhteensä noin 34 000 esiintyjää ja yli 200 000 katsojaa.
Esiintymisareenan vierestä löytyy puolestaan 42-metriä korkea Laulukentän torni.
Tallinnan laulujuhlien tapahtumat alkavat aina perinteisellä tulen sytyttämisellä juuri tämän tornin huipulle.
Tornin portaikon yhteydestä löytyy valokuvanäyttely laulujuhlien historiasta.
Rakenteen huipulla olevalta näköalatasanteelta näet (asennettujen kiikareiden avulla) taasen hienot näkymät vanhaankaupunkiin, merellä oleviin risteilyaluksiin, sekä (hyvällä säällä) jopa Suomen rannikolle saakka.
Päästäksesi käymään tornin tiloissa, sinun täytyy tehdä etukäteisvaraus.
Laulukentän luonnollisen kalkkikivirinteen huipulla on pronssinen Gustav Ernesaksin, virolaisen säveltäjän ja laulujuhlien “isän”, monumentti.
Ernesaksin luomuksia pidetään keskeisenä osana virolaista identiteettiä, ja voit kuulla niitä käymällä patsaan takaa, rinteen huipulta löytyvän “laulavan penkin” ääressä.
Penkillä voit levähtää hetkisen, nauttia yhdestä Tallinnan kauneimmista näkymistä, ja kuunnella samalla Tallinnan laulujuhlien suosituimpia teoksia.
Laulukentän tiloihin lukeutuu myös Cromatico-niminen betonirakennus, joka on visuaalinen esitys kromaattisesta asteikosta (toisin sanoen kaikki valkoiset ja mustat pianon nuotit).
Tämä aisteikas ja opettavainen teos vie sinut matkalle läpi oktaavin 12 puolisoinnin, tarjoten tilaisuuden koskettaa taidetta ja kokea kuinka tilalla on yhteys musikaalisiin taajuuksiin.