Nähtävyytenä Tallinnan kirkot tarjoavat henkeäsalpaavan kaunista arkkitehtuuria, upeaa kirkkotaidetta, sekä paikan hiljentyä hetkeksi kiireisen kaupunkiloman keskellä.
Katoliset, luterilaiset, ortodoksiset – nykyään myös juutalaiset – kirkot ovat näytelleet keskeistä osaa Tallinnan kulttuurielämässä aina siitä saakka, kun saksalaiset ristiretkiläiset käännyttivät paikalliset kristinuskoon varhaisen 1200-luvun aikana.
Useat kaupungin keskiaikaisista kirkoista olivat mahtavankokoisia projekteja, jotka vetivät toteuttajikseen kaupungin ja valtion parhaita osaajia.
Nykyään tämä perintö esittäytyy kavalkadina arkkitehtuurillisia aarteita, ja kunkin kirkon sisätilat luovat oman unohtamattoman vaikutelmansa.
Adventtikirkko
Mere pst 3
10111 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 ti, to klo 18-20 pe klo 17-20:30, la-su klo 9-20
Adventtikirkko oli ensimmäinen Viron tasavallan vuoden 1920 jälkeisellä periodilla rakennetuista hengellisistä kivirakennuksista, ja myös yksi maan koko tämän aikakauden ensimmäisistä uusista kirkoista.
Tämä Adventtikirkon jumalanpalveluspaikka rakennettiin vuosina 1922-1923.
Arkkitehti Erich Jacobyn suunnittelema rakennus on yksi parhaista esimerkeistä pohjoisen barokkityylin modernisoinnille pohjautuvasta traditionalismista.
Torninhuipun baijerilaistyylinen katto ja tornin alaosan pienikokoinen erkkeri olivat valmistuessaan uudenlaisia yksityiskohtia paikallisessa hengellisessä arkkitehtuurissa.
Kyseessä on tornina matala ja kapeamuotoinen rakennelma, tehden siitä paremminkin hengellisen symbolin kuin täysikokoisen Tallinnan maamerkin.
Tallinnan tuomiokirkko
Toom-Kooli 6
10130 Tallinna
Aukioloajat: 1.01-30.04 ti-su klo 9:30-14:30, 1-31.05; 1.-30.09 ma-su klo 9:30-16:30, 1.06-31.08 ma-su klo 9:30-17:30, 1.-31.10 ti-su klo 9:30-16:30, 1.11-31.12 ti-su klo 9:30-14:30
Vuonna 1233 perustettu ja siitä lähtien useaan kertaan jälleenrakennettu tuomiokirkko edustaa sekoitusta erilaisia arkkitehtuurillisia tyylejä.
Kirkon holvinen päärakennus on peräisin 1300-luvulta, kun taas sen barokkitorni on lisätty kokonaisuuteen myöhäisen 1770-luvun aikana.
Historiallisesti tätä kirkkoa käyttivät etenkin Viron saksalainen aatelisto, joka tulee faktana esiin useissa kirkon yksityiskohdissa käydessäsi sisätiloissa.
Sisätiloja täyttävät muun muassa yksityiskohtaiset kolkot vaakunat 1600-1900-luvuilta, kuin myös hautakivet 1200-1700-luvuilta.
Tiloihin haudatuista merkkihenkilöistä löytyy mm. Pontus de la Gardie, joka komensi ruotsalaisia joukkoja Suuren Pohjan sodan aikana, Adam Johann von Krusenstern, baltian-saksalainen amiraali, joka johti Venäjän ensimmäistä retkikuntaa maailman ympäri, sekä skottilaissyntyinen amiraali Samuel Greig, jonka huhuttiin olleen Katariina Suuren rakastaja.
Christian Ackermann, joka lukeutuu 1600-1700-lukujen taidokkaimpiin ja maineikkaimpiin puunleikkaajiin, valmisti kirkon saarnastuolin (1686) ja sen alttarin (1694-1696).
Kun astut sisään kirkon pääsisäänkäynnistä, vastaan tulee ensimmäisenä isokokoinen kivilaatta, jossa lukee suomennettuna “Otto Johann Thuve, Edisen, Väänan, ja Koonu Ehiksen maaherran hauta, 1696 jKr.”
Thuve, jota kutsutaan ajoittain myös “Tallinnan Don Juaniksi”, oli parantumaton juomaveikko ja naistenmies.
Kuolinpedillään hän kuitenkin pyysi saada tulla haudatuksi tänne, kirkon kynnyksen yhteyteen, jotta jumalaa pelkäävät ihmiset, polvistuessaan rukoilemaan sisäänkäynnin yhteydessä, saattaisivat lopulta pelastaa hänen sielunsa syntisiltä tavoilta.
Voit vierailla myös kirkon 69 metriä korkeassa barokkikellotornissa, josta on upeat näkymät ympäröivään kaupunkiin.
Kirkossa pidetään jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 11. Keskiviikon rukoushetki (urun säestyksellä) tapahtuu klo 17 (ilmainen sisäänpääsy).
Urkuesityksiä on tarjolla lauantaisin klo 12 (kävijöiltä edellytetään pientä lahjoitusta kirkolle).
Kirkossa käynti on ilmaista, mutta kävijöiden odotetaan jättävän pienen lahjoituksen kirkon ylläpitoa varten. Kirkontornissa käynti on maksullinen.
Pääsyä kirkkoon ja sen torniin rajoitetaan jumalanpalvelusten ja konserttien aikana.
Jumalansynnyttäjän “Joutuisa auttaja” ikonin Tallinnan kirkko
Puju 11
13915 Tallinna
Aukioloajat: ti-pe klo 10-17, la klo 9-14, 16:30-18, su klo 9-14
Jumalansynnyttäjän “Joutuisa auttaja” ikonin kirkko, joka avautui vuonna 2013, palvelee Lasnamäen kaupunginosan ja yhteisön Ortodoksisen kirkon keskuksena.
Rakennuksen työmaa laitettiin alulle Moskovan patriarkaatin Viron ortodoksisen kirkon toimesta, ja paikan valmistuminen kesti kaikkiaan 10 vuotta.
Kaarlin kirkko
Toompea 10
10142 Tallinna
Aukioloajat: ma, ke-pe klo 10-15, ti klo 13-18
Tallinnan mahtavin 1800-luvulta peräisin oleva kirkko, Kaarlin ristikirkko (josta käytetään myös nimeä Kaarlenkirkko), erottuu ympäristöstään kaksoiskirkontorninsa, valtavan kokonsa, ja uusromaanisen tyylinsä ansiosta.
Kirkko valmistui vuosina 1862-1882, pitkään myöhästyneenä alkuperäisen Kaarlin kirkon korvaajana, joka oli perustettu vuonna 1670 Ruotsin kuningas Kaarle XI:sta toimesta.
Kuten monet muutkin kaupunginmuurien ulkopuolella olleet puurakennukset, ensimmäinen Kaarlin kirkko paloi maantasalle Suuren Pohjan sodan aikana varhaisella 1700-luvulla.
Pietarilainen arkkitehti Otto Pius Hippius suunnitteli nykyisen kalkkikivisen kirkon, käyttäen erikoista kaaritekniikkaa, joka antoi rakennukselle sen laajan, avoimen sisätilan.
Kiitos rakennuksen loistavan akustiikan ja 1500 henkilöä mahduttavan kapasiteetin, kirkkoa käytetään usein konserttien pitopaikkana.
Kaarlin ristikirkon kohokohtiin kuuluu merkittävä kirkkofresko “Tulge minu juurde”, jonka kuuluisa tallinnalainen taiteilija Johann Köler lahjoitti panoksenaan paikan valmistumiselle.
Tiloista löytyy myös maan suurin kirkkourku, joka on asennettu vuonna 1924.
Jumalanpalveluksia kirkossa järjestetään sunnuntaisin klo 10.
Kaljun baptistiseurakunnan kirkko
Kalju 1
10414 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 su klo 9-15
Kalamajan kaupunginosan ainoa kirkko on samalla Baptistikirkon ensimmäinen kirkko Tallinnassa.
Tämän vuonna 1902 valmistuneen kalkkikivisen rakennuksen pystyttämisen toimeenpanijana ja sponsorina toimi paroni Woldemar von Uexküll.
Nimi Kalju (suomeksi “Kivi”) valittiin kirkon nimeen vuonna 1945, jolloin myös sen edestä menevä väylä nimettiin Kalju-kaduksi, symbolisoimaan sekä uskonnon perusteita että Baptismin uskonlahkoa.
Yksityiskohtiin, jotka luovat rakennukselle sen kirkkomaisen olemuksen kuuluvat etenkin rakennuksen uusgotiikan tyyliset kaari-ikkunat.
Jumalanpalveluksia on tarjolla (venäjänkielellä) sunnuntaisin klo 10 ja 13.
Pyhän Nikolaoksen kirkko (Nikolainkirkko)
Niguliste 3
10130 Tallinna
Aukioloajat: ke-su klo 10-17
Pyhän Nikolaoksen kirkon perustivat Gotlannin saarelta Tallinnaan muuttaneet saksalaiset kauppiaat vuoden 1230 paikkeilla.
Tämän vankkarakenteisen rakennuksen suunniteltiin toimivan myös linnoituksena, ajalla, jolloin kaupunginmuuria ei vielä oltu toteutettu.
Rakennus selvisi kuin ihmeenkaupalla uskonpuhdistusten aikaisesta ryöstelystä ja tuhotöistä, mutta paikka ei ollut yhtä onnekas 1900-luvulla, jolloin se tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa.
1980-luvulla toteutetun jälleenrakennuksen jälkeen Nikolainkirkko on toiminut museona, erikoistuen uskonnolliseen taiteeseen.
Kuuluisimpana esillä olevana teoksena löytyy Bernt Notken pelottava/kaunis maalaus Danse Macabre (“Kuolemantanssi”).
Näytillä on myös taidokkaasti tehtyjä alttaritöitä, barokkityylisiä kattokruunuja, sekä keskiaikaisia hautalaattoja.
Museon Hopeakamari toimii kotina kaupungin käsityöläiskiltojen kokoelmille upeita hopeatöitä.
Rakennuksen akustiikka on tehnyt kirkosta ensiluokkaisen konserttien pitopaikan, ja lisäksi useimpina viikonloppuina tiloissa järjestetään urkumusiikki-tai kuorolauluperformansseja.
Nõmmen Rauhankirkko
Võsu 5
11617 Tallinna
Aukioloajat: 01.06-30.09 ke klo 11-14, su klo 9-13
Nõmmen kaupunginosan Rauhankirkko oli alunperin Nikolai von Glehnin vuonna 1901 pystyttämä tehdasrakennus, joka jälleenrakennettin kirkoksi arkkitehti Friedrich Wendachin suunnitelmien pohjalta.
Glehnien suku lahjoitti kirkon sisällään pitäneen tontin luterilaiselle seurakunnalle vuosina 1912-1913.
Viereinen tontti (Puuvilja kadun varrella) lahjoitettiin Glehnien toimesta seudun Baptistiseurakunnalle, kun taas rautatien toisella puolella ollut tontti (Tähe-kadun varrella) annettiin ortodoksisen seurakunnan omaisuudeksi.
Vironkieliseltä nimeltään Nõmme Rahu kirik olevan paikka on muistokirkko Viron Tarton rauhansopimukselle, joka solmittiin Neuvostoliiton ja Viron tasavallan välille.
Kirkko on kunnianosoitus myös kaikkien valtioiden ja uskontokuntien rauhaisalle rinnakkaiselolle.
Rauhankirkossa järjestetään jumalanpalveluksia sunnuntaisin klo 10:30 alkaen.
Nõmmen Lunastajan kirkko
Õie 10
11615 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 ke klo 15-18
Entisöity ja jälleenrakennettu Lunastajan kirkko on kaunis, toista maailmansotaa edeltänyt kirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti Robert Natus ja jonka käsialaa on myös vuodelta 1929 oleva pappilarakennus.
Tämä solakka, korkea kirkkorakennus valmistui pappilan yhteyteen vuonna 1932, ja sitä käyttivät hengellisenä rakennuksena lähinnä alueen baltian-saksalaiset asukkaat.
Viron uudelleenitsenäistyminen toi kirkkoon mukanaan luterilaisen seurakunnan toiminnan, koska maasta ei löytynyt enää juurikaan baltian-saksalaista väestöä.
Kirkko on järjestänyt jumalanpalveluksia vuodesta 2008, ja sitä käytetään aktiivisesti myös konserttitilana.
Pyhän Nikolai Ihmeidentekijän kirkko
Vene 24
10123 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 ma-pe klo 10-18, la klo 8-21, su klo 7:30-15
Pyhän Nikolai Ihmeidentekijän kirkko, kaksoiskellotorneineen ja kuparisine kupoleineen, toteutettiin vuosina 1820-1827 pietarilaisen hoviarkkitehti Luigi Ruscan suunnitelmista.
Kirkon historia juontaa juurensa kuitenkin huomattavasti pidemmälle menneisyyteen.
Täällä, Sulevimäen ja Vene-kadun seudulla Tallinnaa, toimi niinkin varhain kuin 1100-luvulla markkinapaikka venäläisille kauppiaille.
Vuonna 1442, kun kaupunginmuuria oltiin jälleenrakentamassa, kirkko, joka oli sijainnut venäläisen markkinapaikan keskustassa korvattiin uudella, osoitteessa Vene 24 olleella kirkolla (josta myös nykyinen kirkko löytyy).
Sisätiloista löydät etenkin kirkon ykkösnähtävyyden, sen vaalitun ikonostaasin.
Kirkon sisällä on myös myynnissä kirkosta kertovia kirjasia, postikortteja, matkamuistoja, sekä hengellistä kirjallisuutta.
Pyhän Nikolai Ihmeidentekijän kirkon toimintaa ylläpitävä seurakunta kuuluu Moskovan patriarkaattiin.
Jumalanpalveluksia kirkossa pidetään (venäjänkielellä) pe klo 18, la klo 9 ja 18, sekä su klo 10.
Kazanin Jumalanäidin kirkko
Liivalaia 38
10132 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 la klo 16-19, su klo 7-12
Tämä kirkko oli ensimmäinen Suuren Pohjan sodan jälkeen, varhaisella 1700-luvulla valmistunut kirkko.
Konflikti, joka päättyi Viron päätymiseen tsaarinajan Venäjän hallinnan alaisuuteen, johti nopeasti kasvavaan määrään venäläisiä siirtolaisia kaikkien kaupunginosien alueelle.
Venäläisen väestönosan lukumäärän kasvu toi mukanaan myös pikaisen tarveen uusille kaupunginosa-kirkoille, joista ensimmäinen oli juuri Kazanin Jumalanäidin kirkko.
Kirkkoon 1800-luvun aikana tehdyt laajamittaiset korjaustyöt antoivat paikalle sen uusklassisen julkisivun ja sisätilat.
Tiloja jumalanpalveluksiin käyttävä ortodoksiseurakunta kuuluu Moskovan patriarkaattiin.
Kirkossa järjestetään jumalanpalveluksia la klo 17 ja su klo 8.
Tallinnan Jumalan muuttumisen kirkko
Suur-Kloostri 14
10133 Tallinna
Aukioloajat: Sun 9-14
Ensimmäinen täällä ollut rakennus oli luultavasti vuonna 1219 tanskalaisten sotavoiton myötä pystytetty kappeli.
Tämä kappeli kunnioitti – legendan mukaan – sitä, että taistelun aikana taivaista laskeutui tanskalaisten myöhemmin omaksuma lippu, “Danneborg”, kannustaen joukot voittoon.
Läheisyyteen perustettiin nuorempi kahdesta Tallinnan keskiaikaisesta luostarista – Pyhän Mikaelin sistersiläinen nunnaluostari.
Nunnaluostari oli toiminnassa noin sadan vuoden ajan ennen uskonpuhdistuksia, ja se lopulta suljettiin vuonna 1629.
Kirkon huoneita käytettiin tämän jälkeen ensin Viron ensimmäisenä kymnaasina (jonka toiminta jatkuu nykyisenä Gustav Adolfi Gümnaasium -lukiona), sitten Tallinnan ensimmäisenä painotalona, ja myöhemmin myös ruotsalaisena varuskuntana.
Myöhempi (Suuren Pohjan sodan jälkeinen) venäläinen varuskunta jälleenrakennettiin Jumalan muuttumisen kirkoksi vuonna 1732, arkkitehti A. Melnikovin suunnitelmista.
Nykyinen torninhuippu barokkikattoineen lisättiin kokonaisuuteen vuonna 1776.
Kirkko on toiminut kotina kaupungin vanhimmalle kirkonkellolle (jonka valmisti Matthias Beninck vuonna 1575) vuodesta 2002, aikaisemmin vanhimman titteliä pitäneen kirkonkellon tuhouduttua tuolloin Pyhän Hengen kirkon tulipalossa.
Rakennuksen sisältä löytyy rikkaasti koristeltu barokki-ikonostaasi. Poikkeuksena muihin alueen ortodoksikirkkoihin, ikonostaasin keskeltä löytyy saarnastuoli.
Kirkon jumalanpalvelukset tapahtuvat sunnuntaisin klo 10 alkaen.
Tallinnan Helluntaikirkko
Toompea 3
10130 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 ti-to klo 10-13
Helluntaikirkko on tyylikäs, restauroitu Art Nouveau -tyylinen rakennus, jonka Arthur Hoyningen-Huene suunnitteli 1900-luvun alussa alunperin voimistelusalikäyttöön (Toomkool-koululle).
Rakennus avautui vuonna 2007 kirkkona ja Helluntaiseurakunnan keskuksena.
Jumalanpalveluksia kirkossa on tarjolla sunnuntaisin klo 10.
Pyhän Hengen kirkko
Pühavaimu 2
10123 Tallinna
Aukioloajat: 01.01-06.01 ma-pe klo 9-18, 07.01-14.03 ma-pe klo 12-14 la klo 10-16, 15.03-30.04 ma-pe klo 10-15 la klo 10-16, 01.05-30.09 ma-la klo 9-18 su klo 9-10, 01.10-30.11 ma-pe klo 10-14 la klo 10-16 su klo 9-10, 01-31.12 ma-pe klo 9-18 la klo 10-16 su klo 16-18
Hieman vanhankaupungin raatihuoneentorilta sivusta löytyy säteilevänvalkoinen, kahdeksankulmaisen tornin omaava kirkko.
Kyseessä on 1300-luvulla rakennettu Pyhän Hengen kirkko, joka on upea nähtävyys niin sisältä kuin ulkoakin.
Rakennuksen julkisivuun maalattu yksityiskohtainen kello on Tallinnan vanhin julkinen ajannäyttäjä, joka toteutettiin myöhäisellä 1600-luvulla.
Sinun kannattaa kuitenkin tutustua kirkkoon myös sen sisätilojen osalta, josta löytyy aarteita kuten uniikki, lyypekkiläisen taiteilija Bernt Notken tekemä 1400-lukulainen alttari, sekä Viron vanhimpiin lukeutuva saarnastuoli, vuodelta 1597.
Kirkko perustettiin alkujaan naapurista löytyneen Pyhän Hengen vaivaistalon – joka auttoi kaupungin sairaita ja vanhuksia – yhteyteen.
Paikka pysyi vanhankaupungin rahvaan pääkirkkona koko keskiajan läpi.
Uskonpuhdistuksen jälkeisellä ajalla kirkossa pidettiin maan ensimmäinen vironkielinen (eikä saksankielinen) saarna, ja lisäksi kirkon pastorin, Johann Koellin, vuonna 1535 julkaisemaa katekismusta pidetään ensimmäisenä vironkielisenä painoteoksena.
Kirkon jumalanpalvelukset tapahtuvat su klo 11 ja 15 (englanniksi) sekä klo 13 (latviaksi ja viittomakielellä).
Pietarin ja Paavalin kirkko
Vene 18
10140 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 ma, ti, to, pe klo 7:30-8:45, 17:30-18:45, ke klo 7:30-8:45, 17:30-19:30, la klo 7:45-9:30, 17:30-19, su klo 9:30-13, 17:30-19:15
Pietarin ja Paavalin kirkko on gotiikka-imitaation tyylinen, uusklassisen julkisivun omaava rakennus, joka on pystytetty keskiaikaisen Pyhän Katariinan dominikaaniluostarin ruokalan perustuksille.
Kun luostari suljettiin uskonpuhdistusten myötä vuonna 1524, paikan ruokasalirakennus annettiin kyläkoulun käyttöön.
Roomalaiskatolinen seurakunta sai huoneet haltuunsa vuonna 1799, rakennuttaen paikalle kirkon vuosina 1841-1844.
Läntinen, uusklassinen julkisivu kahdella matalalla ja pullealla tornilla (arkkitehteina E. Jacoby sekä F. de Vries) lisättiin kokonaisuuteen vuonna 1924.
Kirkkoa käyttänyt seurakunta oli Tallinnan ainoa roomalaiskatolinen yksikkö aina siihen saakka, kunnes Birgittalaisjärjestö aloitti toimintansa uudelleen 1990-luvulla.
Jumalanpalveluksia järjestetään kirkossa ma-pe klo 8 ja 18, englanninkielellä la klo 8 ja 18, puolaksi su klo 10, sekä venäjäksi su klo 18.
Aleksanteri Nevskin katedraali
Lossiplats 10
10130 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 su-pe klo 8-19, la klo 8-20
Tämä spektaakkelimainen, sipulikupolinen kirkko löytyy Toompean mäen huipulta, toimien Viron ortodoksikirkon pääkatedraalina.
Kun katedraali rakennettiin vuonna 1900, Viro oli osa tsaarinajan Venäjän valtakuntaa, ja kirkosta oli tarkoitus tehdä tämän hallinnan – sekä uskonnollisen että poliittisen – symboli.
Kyseessä on myös mahtavin, ylenpalttisin ortodoksikirkko Tallinnassa, suurella marginaalilla.
Katedraali omistettiin Novgorodin prinssi Aleksanteri Yaroslavich Nevskille, joka johdatti joukkoja kuuluisassa Peipsijärven taistelussa vuonna 1242, pysäyttäen saksalaisten ristiritareiden etenemisen itään.
Kirkko sijoitettiin tarkoituksellisesti näkyvälle sijainnilleen suoraan Toompean linnan edustalle, samalle paikalle, josta aikaisemmin löytyi Martti Lutheria esittänyt patsas.
Ymmärrettävästi kirkon rakentamisesta aiheutuikin runsaasti polemiikkia, mutta tästä ristiriitaisesta historiasta riippumatta rakennus on arkkitehtuurillinen mestariteos.
Sen suunnitteli arvostettu pietarilainen arkkitehti Mikhail Preobrazhenski, varustaen suunnitelmansa runsain, sekalaisin historistisin (kertaustyylisin) koristeluin.
Myös kirkon sisätilat ovat katsastamisen arvoiset, sillä tarjolla on kavalkadi mosaiikkitöitä sekä ikoneja.
Kirkon tornit pitävät sisällään Tallinnan voimakkaimman kirkonkellojen kokonaisuuden, koostuen kaikkiaan 11:sta kellosta, mukana kaupungin suurin, 15-tonnia painava kello.
Voit kuulla näiden kellojen yhteissoinnin ennen kunkin jumalanpalveluksen alkamista.
Jumalanpalveluksia on tarjolla (venäjäksi) ma-la klo 8:30 ja su klo 10.
Piritan luostari
Merivälja tee 18
11911 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 ma-ti, to-la klo 7:30-8:30, ke klo 16:30-18, su klo 9:30-12
Uusi nunnaluostari, joka on rakennettu vanhan luostarin raunioiden viereiselle tontille, aloitti toimintansa roomalais-katolisen Birgittalaisjärjestön alaisuudessa vuonna 2003.
Varhaisella 1400-luvulla, kun alkuperäinen Piritan luostari rakennettiin, Tallinna (tuolloin vielä nimellä “Reval”) alkoi hyötymään kaupungin etuoikeutetusta asemasta idän ja lännen välisen Hansaliiton kaupan transit-pisteenä.
Luostarin ohella kaupunki sai tuolloin useita muitakin merkittäviä rakennuksia, joista osa on säilynyt nykypäiviin saakka, mukaanlukien vanhankaupungin raatihuone.
Uuden luostarin arkkitehteina toimivat Ra Luse sekä Tanel Tuhal.
Tämä 2283 m2 kokoinen rakennus on jaettu kahteen osioon, joista toinen on avoinna yleisölle ja toinen on suljettu, yksityinen tila.
Avoin osio toimii tiloina mm. majatalolle, konferenssihuoneille, sekä kappelille.
Suljettu alue on puolestaan paikka, missä luostarin kahdeksan nunnaan viettävät arkielämäänsä.
Nykypäivän luostari operoi myös majatalona, tarjoten edullista majoitusta vaatimattomin oheispalveluin.
Johanneksenkirkko (Jaani kirik)
Vabaduse väljak 1
10146 Tallinna
Aukioloajat: ma suljettu, ti, to, pe klo 10-14, ke klo 10-18
Luterilainen Pyhän Johanneksen kirkko sijaitsee erinomaisella paikalla Tallinnaa, Vapaudenaukion ja Viron vapaussodan muistomerkin yhteydessä.
Kirkko, joka on nimetty Johannes Kastajan mukaan, rakennettiin vuosina 1862-1867, ja se edustaa tyyliltään uusgotiikan arkkitehtuuria.
Olevisten kirkko
Lai 50
10133 Tallinna
Aukioloajat: 01.04-30.06 ma-su klo 10-18, 01.07-31.08 ma-su klo 10-20, 01.09-31.10 ma-su klo 10-18
Aikanaan, tarkkaan ottaen vuosina 1549-1625, tämä 1300-luvulla valmistunut gotiikantyylinen kirkko oli maailman korkein rakennus.
Mutta sen jättimäinen 159-metriä korkea torninhuippu, joka oli tarkoitettu maamerkiksi lähestyville laivoille, osoittautui myös erittäin tehokkaaksi salamanjohdattimeksi.
Läpi kirkon historian salamat iskivätkin sen torninhuippuun jatkuvaan tahtiin, johtaen tuhoisiin tulipaloihin yhteensä kolmeen otteeseen.
Nykyään kirkon pienempikokoinen, 124-metriä korkea torni on edelleen Tallinnan korkeimpiin lukeutuvia rakennelmia, toimien myös tärkeänä kaupungin symbolina.
Kirkon vierailijat voivat tehdä kuntoa vaativan kiipeämisen tornin huipulle huhti-lokakuun välisenä aikana, ylhäältä ollessa huippaavan mahtavat näkymät vanhaankaupunkiin, Toompean mäelle, sekä matkustajasatamaan.
Rakennus itsessään on pystytetty viimeistään vuonna 1267, jolloin sen uskotaan toimineen kirkkona joukolle alueelle asettuneita skandinaavisia kauppiaita.
Useiden paikallisten legendojen mukaan kirkko sai nimensä joko kirkon rakentaneesta jättiläisestä tai salaperäisestä muukalaisesta, mutta totuus tarun takana on se, että nimi johtaa Norjan kuningas Pyhä Olavista.
Kirkon nykymuoto ja -koko muodostuivat 1500-luvun aikana.
Sisäpuolelta löytyy korkea, holvinen keskilaiva, sekä kertaustyyliä oleva sisustus, joka toteutettiin vuoden 1830 tulipalon jälkeisellä periodilla.
Tiloissa järjestetään jumalanpalveluksia su klo 10 ja 12.
Pyhän Simeonin ja naisprofeetta Hannan kirkko
Ahtri 5
10151 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.08 ke-pe klo 11-18, la klo 11-18:30, su klo 9-15
Tallinnan sataman lähellä olevan kadun varrelta löytyvä Pyhän Simeonin ja naisprofeetta Hannan kirkko on satumaisen oloinen, puinen rakennus, joka valmistui venäläisten merimiesten käyttöön vuosina 1752-1755.
Kirkko on järjestyksessään toinen ortodoksikirkko, joka rakennettiin Suuren Pohjan sodan jälkeisellä periodilla venäläismuuttajia varten kaupungin lähiöihin.
Koska rakentamisaikaan Tallinnan rannikko oli huomattavasti lähempänä kaupunkia kuin nykyisin, kirkko valmistui käytännössä katsoen veden reunalle, ja sen perusteet vaativatkin täyttömaan käyttöä.
Legendan mukaan tässä täyttömaassa käytettiin laivanhylyistä peräisin ollutta romua – paikan merimiestaustaan hyvin soveltuvana tarinana.
Rakennus vaurioitui pahoin Neuvostoliiton miehityksen periodin aikana (1940-1991), jolloin paikkaa käytettiin etenkin urheiluhallina.
Tämän aikakauden aikana kirkko menetti myös kellotorninsa ja sipulikupolinsa.
Kirkko restauroitiin Viron uudelleenitsenäistymisen myötä, ja vuodesta 2001 paikka on toiminut jälleen Viron ortodoksisen seurakunnan tiloina.
Jumalanpalveluksia kirkossa on tarjolla sunnuntaisin klo 10 alkaen.
Pyhän Mikaelin kirkko
Rüütli 9
10130 Tallinna
Aukioloajat: 15.06-15.08 ma-pe klo 11-15, su klo 11:30-13:30
Tämä pienikokoinen Rüütli-kadulta löytyvä kirkko on ollut Viron ruotsalaisten – jotka ovat olleet aktiivisesti edustettuina Tallinnassa keskiajalta saakka – henkinen koti useiden sukupolvien ajan.
Tontilla toimi alunperin kaupungin köyhiä varten olemassa ollut vaivaistalo, mutta tsaarinajan hallinto antoi paikan vuonna 1733 Tallinnan ruotsalaiselle seurakunnalle, joka oli ollut ilman omia tiloja Suuren Pohjan sodan päättymisestä saakka.
Neuvostoaikoina rakennus muutettiin urheiluhalliksi, ja se ajautui huonoon kuntoon, mutta paikka peruskorjattiin ja uudelleenpyhitettiin kirkoksi vuonna 2002.
Nykyisin paikka toimii seurakuntakirkkona noin 200:lle ruotsalaisen seurakunnan jäsenelle, jumalanpalvelusten ollessa edelleen ruotsinkielellä toteutettuja.
Sisätiloista kohokohtina löytyvät etenkin Joachim Armbrustin tekemä barokki-alttari ja barokkisaarnastuoli, kuin myös ainutlaatuinen, kuuluisan kuvanveistäjä Christian Ackermannin toteuttama kastekappeli vuodelta 1680.
Kirkon jumalanpalvelukset tapahtuvat sunnuntaisin klo 12 alkaen.
Tallinnan synagoga
Karu 16
10120 Tallinna
Aukioloajat: ma-to klo 10-18, pe (talvisin) klo 10-14, pe (kesäisin) klo 10-17
Vuonna 2007 toimintansa aloittanut Tallinnan synagoga on ylivoimaisesti modernein kaupungin hengellisistä rakennuksista.
Rakennuksen toteutumisella on pitkä menneisyys takanaan.
Tallinnasta löytynyt juutalainen yhteisö lähestulkoon hävisi kokonaisuudessaan toisen maailmansodan myötä, ja sen synagoga tuhoutui pommituksissa.
Sotaa seuranneina vuosina muutama paikkakunnalta kotoisin ollut juutalainen palasi kotiseudulleen, joita seurasivat useat venäläiset juutalaiset, mutta uskonnon aktiivinen harjoittaminen oli tuolloin kiellettyä Neuvostoliiton lainsäädännön nojalla.
Kaupungin juutalainen yhteisö pystyi aidosti aloittamaan uudelleen toimintansa kaupungissa vasta kun Viro sai uudelleen itsenäisyytensä vuonna 1991.
Tämä toiminta alkoi kulttuurikeskuksella, sitten juutalaisella koululla.
Vuonna 2000, Rabbi Shmuel Kotin Viron päärabbiksi nimittämisen jälkeen, läheiseen rakennukseen muodostettiin rukouskeskus.
Synagogan avaaminen toi Tallinnan juutalaiselle yhteisölle kuitenkin aivan uuden fokuksen.
Uskonnollisten palveluiden ja juutalaisten pyhäpäivien viettämisen rakennuksen 200-paikkaisessa pääsalissa ohella toimintaan kuuluvat kosher-ruokien valmistelu ja jakelu, kuin myös Mikvah-rituaalin järjestäminen sekä Tallinnan juutalaisen museon operointi.
Kesäisin Kabalat Shabbat on klo 20 ja talvisin klo 18. Shabbat on aamuisin klo 10.
Ukrainalainen kreikkalaiskatolinen kirkko
Laboratooriumi 22
10133 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-01.09 ti-la klo 12-13, su klo 10-13
Ukrainalainen kreikkalaiskatolinen kirkko toimii pienikokoisessa, keskiaikaisessa rakennuksessa, jonka erikoisuuksiin lukeutuvat vinossa oleva julkisivu sekä poikkeuksellisen pikkuruiset ikkunat.
Kirkko löytyy kaupunginmuurin myötäisesti kulkevan kapean väylän varrelta.
Vaikka ukrainalainen seurakunta on ollut aktiivinen Tallinnassa aina 1600-luvulta saakka, sen kirkko on suhteellinen uusi tuttavuus vanhankaupungin mittakaavassa.
Seurakunta hankki rakennuksen käyttöönsä joitakin vuosia takaperin, ja perusteelliset korjaukset ovat tehneet tiloista miellyttävän paikan jumalanpalveluksia varten – luoden samalla sekä historiallisen että modernin ilmapiirin.
Sisätilat ovat kirkon varsinainen kohokohta, mukaanlukien Pyotr Gumenyukin tekemä ikonostaasi.
Kirkko omistettiin Kolmikätiselle Jumalansynnyttäjälle (tuttu “Trojeručica” ikonista), epäoikeudenmukaisuuksien suojeluspyhimykselle, johtuen peruskorjausten aikana löytyneestä savikädestä.
Mallinnettu savikäsi on nykyisin esillä kirkon pääsisäänkäynnin viereisellä seinällä.
Epäoikeudenmukaisesti rangaistut voivat laittaa ongelmansa paperille, ja jättää tämän muistiinpanon kirkosta löytyvän luukun läpi, toiveena Jumalansynnyttäjän asioihin puuttuminen heidän puolestaan.
Kirkko toimii lisäksi Tallinnan ukrainilaisen yhteisön kulttuurikeskuksena. Tiloista löytyy pieni museo ukrainalaista hengellistä taidetta sekä käsityöteoksia.
Kirkon jumalanpalvelukset järjestetään venäjänkielellä ma, ke, pe-la klo 18, ti, to klo 12, sekä su klo 10.
Tallinnan Metodistikirkko
Narva mnt 51
10152 Tallinna
Aukioloajat: 01.05-30.09 ti klo 18-20, to klo 10:30-12:30, su klo 9-15
Tallinnan metodistiseurakunnan kirkko on samalla Viron suurin moderni kirkko.
Paikka rakennettiin arkkitehtien Vilen Künnapu ja Ain Padrid suunnitelmista, kirkon sisustussuunnittelusta vastatessa Katrin ja Argo Vaikla.
Kirkko, jonka kohokohtiin kuuluu sen tiloista löytyvä erinomainen akustiikka, toimii myös Viron metodistikirkon teologisen seminaarin tiloina.
Tiloissa pidetään jumalanpalveluksia ti klo 18, su klo 10 ja 13.