Mikkelin museo, joka sijaitsee erinomaisella paikalla, Kadriorgin palatsin entisessä keittiörakennuksessa, tarjoaa yhden Tallinnan vaikuttavimmista kokoelmista ulkomaista taidetta.
Useimmat suomalaiset turistit käyvätkin museossa osana käyntiään Kadriorgin palatsissa, sillä nämä kaksi nähtävyyttä ovat vierekkäin, tien erottamana.
Museon kokoelma tuli Viron taidemuseon hallintaan lahjoituksena yksityiseltä keräilijältä nimeltään Johannes Mikkel vuonna 1994, ja paikka onkin nimetty hänen mukaansa.
Mikkelin lahjoittamaa kokoelmaa alettiin pitää näytillä nykyisissä tiloissa, Kadriorgin palatsin historiallisessa keittiörakennuksessa, vuodesta 1997, haaramuseona Viron taidemuseolle.
Johannes Mikkelin kokoelma koostuu yli 600:sta Länsi-Euroopan, Venäjän, ja Kiinan alueen taideteoksesta 1500-1900-luvuilta.
Nähtävillä olevat viehättävät ulkomaiset taide-esineet sisältävät mm. antiikkista kiinalaista posliinia, flaamilaisia ja hollantilaisia maalauksia, sekä italialaisia kuparipiirroksia.
Parhaat osiot kokoelmaa ovat näytillä museotalon ensimmäisen kerroksen tiloissa.
Museorakennus, jonka historia ulottuu vuoteen 1721, jolloin nykyisen talon edeltäjä valmistui, yhdessä palatsin ja ympäröivän puiston kanssa – ja joka löytyy palatsin portteja vastapäätä – on täysin restauroitu nykyisiksi hienoiksi näyttelytiloiksi.
Taidemuseoon voi tutustua omatoimisesti, sekä ryhmät (10-35 henkilöä) myös maksullisten, opastettujen, vähintään viikkoa ennen varattujen kiertokäyntien avulla.
Opastettuja kierroksia, joita on kahdenlaisia (joko pelkkä Mikkelin museo tai yhdistetty kierros, johon sisältyy myös Kadriorgin palatsin), on tarjolla suomeksi, ruotsiksi, englanninkielellä, venäjäksi, saksaksi, sekä ranskaksi.
Museo löytyy osana Kadriorgin puistoa, joka on laaja puisto pohjoisessa osassa Tallinnan kaupunkia, Weizenbergi-kadun varrelta.
Pääset kaupungin keskustasta parhaiten paikan päälle ottamalla raitiovaunulinjan nro. 1, päätepysäkille (“Kadriorg”) saakka, josta on muutaman minuutin kävelymatka museolle.
Omalla autolla matka keskustasta puiston parkkialueelle vie noin 10 minuuttia. Parkkipaikkoja löytyy sekä Mikkelin museon vierestä että “Russalka” monumentin läheltä.
Mikkelin museo
A. Weizenbergi 28
10127 Tallinna
Aukioloajat: ke klo 10–20, to-su klo 10-17
Johannes Mikkel kokoelma
Varhaisen 1900-luvun aikana Virosta löytyi noin 150 arvokasta taidekokoelmaa. Useimmat näistä vietiin ulkomaille, ja osa tuhoutui kahden maailmansodan aikana.
Yksi harvoista yksityisistä kokoelmista, joka uudelleenkoottiin toisen maailmansodan jälkeen oli Johannes Mikkelin rikas valikoima länsi-eurooppalaista, venäläistä, kiinalaista, sekä virolaista taidetta 1500-1900-luvuilta.
Johannes Mikkel lahjoitti tämän yli 600 ulkomaista taideteosta sisältäneen kokoelmansa Viron taidemuseolle vuonna 1994.
Kadriorgin palatsin keittiörakennuksen peruskorjaukset alkoivat vuonna 1996, tarkoituksena luoda uusi näyttelytila tälle merkittävälle kokoelmalle.
Nämä korjaustyöt saatiin valmiiksi vuonna 1997, ja Mikkelin museo avasi ovensa kävijöille kesäkuun 25, 1997.
Mikkelin keramiikkakokoelma on yksi kokonaisuuden helmistä, ollen suurikokoisin ja arvokkain lajissaan koko Viron alueella.
Kyseessä on lähes ainoa paikallinen kokoelma, joka luo melko täydellisen kuvan eurooppalaisen posliinitaiteen historiasta.
Kokoelman tärkein osa on kuitenkin kokoelma, joka koostuu Meissenin – Euroopan ensimmäisen ja tärkeimmän posliinitehtaan – esineistä.
“Fasaaniperhe”, “Lady mopsin kanssa”, “Apinakonsertti”, ja “Venus vaunuissa” ovat figuriiniryhmiä, jotka edustavat useita eri tyylejä – aina barokista uusklassismiin – 1700-luvun muovailutaiteessa.
Ne ovat myös erinomaisia esimerkkejä Johann Joachim Kändlerin, Meissenin päämuovailijan, töistä.
Muut merkittävät saksalaiset posliinitehtaat, kuten Berliini, Frankenthal, Gotha, ja joukko muita, ovat edustettuina yksittäisten figuriinien ja pöytäkaluston esineiden kautta.
Saksalaisten tehtaiden ohella Mikkelin kokoelma sisältää pienin valikoiman töitä muilta vanhoilta ja tärkeiltä länsi-eurooppalaisilta posliinialan yrityksiltä.
Tehtaat ovat edustettuina tyypillisillä töillä – Sèvres luksusmaisella 1700-luvun vaasilla, Wien maalatulla ruukulla varhaiselta 1800-luvulta, sekä Kööpenhamina eläinhahmoilla 1900-luvun alkupuolelta.
Venäläinen posliinitaide on edustettuna erityylisten vaasien kautta, jotka on valmistettu 1700-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta aina varhaiselle 1900-luvulle saakka Pietarin keisarillisen posliinitehtaan toimesta.
Venäläiseen osioon kuuluu lisäksi pöytäkalustoon kuuluvia esineitä useilta eri valmistajilta.
Kiinalainen posliinitaide muodostaa oman näyttelyosionsa, sisältäen pääasiassa sinivalkoisia posliinitöitä.
Näiden ohella voit nähdä myös pienen joukon värikkäin koristein olevia kiinalaisia pöytäkalusteita sekä erän harvinaisia figuriineja.
Museon näyttelyyn kuuluu lisäksi muutama vaikuttavan oloinen setti 1800-luvun huonekaluja.
Johannes Mikkel oli kuitenkin erityisen mieltynyt länsi-eurooppalaiseen maalaustaiteeseen.
Hänen luomansa kontaktit paikallisiin keräilijöihin tai näiden perillisiin, venäläiset ja georgialaiset taidepiirien tuttavat, ostot ja vaihtokaupat mahdollistivat Mikkelin luoman noin 50 maalauksen kokoelman eri taiteilijoilta, 1500-1800-luvuilta.
Maalaustaiteen kokoelman suurimman yksittäisen osion muodostavat hollantilaisten mestareiden tekemät työt.
Näiden teosten joukossa yksittäisiin kohokohtiin kuuluu Joos de Momper II työpajan “Talvimaisema” sekä monumentaalinen “Emmauksen ateria”, jonka on toteuttanut nimettömäksi jäänyt hollantilainen caravaggionisti.
Muista taidekouluista mielenkiintoisiin kuuluu mm. italialainen, 1700-luvulta oleva vedutamaalaus näkymin Venetsian kaupunkiin.
Oman erikoismainintansa ansaitsee Jean-François de Troyn sommittelu “Mooseksen löytäminen” (1714–1717).
Kaikkein suurin osio Johannes Mikkel kokoelmaa muodostuu grafiikasta: yhteensä 413 työtä, alkaen saksalaisten renessanssin mestareiden Albrecht Dürerin ja Lucas Cranachin teoksista.
1500-ja 1600-luvulta olevat taideaarteet sisältävät etsaustöitä ranskalaisten Jacques Callotin ja Claude Lorrainin toimesta, kuin myös italialaiselta Guido Reniltä.
Kokoelman ydin sisältää teoksia Hollannin kulta-ajan (1600-luku) mestareilta, suurnimiltä kuten Rembrandt – jota edustaa kolme kaiverrustyötä – Paulus Potter, Anthony Waterloo, Adriaen van Ostade, Gerard de Lairesse ja joukolta muita huipputaiteilijoita.
Edustettuina ovat lisäksi korkealaatuiset kuparipiirrosten tekijät Pieter Claesz Soutman, Cornelius Visscher, Paul Pontius, ja muut, jotka joko jäljensivät Peter Paul Rubensin töitä tai olivat mukana luomassa Anthony van Dyckin maalausten perusteella tehtyä muotokuvasarjaa “Ikonografia”.
Mikkelin museosta löytyy vain muutama 1700-luvulta peräisin oleva painoteos, mutta ne ovat aikansa kuuluisimpien taiteilijoiden tekemiä.
Yksi näistä helmistä on fantasiatäytteinen italilaisen vedutemestarin Giovanni Battista Piranesin kaiverrustyö.
Mestarillisiin kokoelman osioihin kuuluvat lisäksi englantilaiset mezzotint-työt ja ranskalaiset akvatinta-teokset.
Erillisen ryhmänsä muodostavat neljä William Hogarthin satiirista painotyötä sekä kolme Francisco Goyan teosta.
1800-lukulaisten grafiikkataiteilijoiden teosten lukumäärä on kokoelmassa vaatimattomampi, mutta joukosta löytyy silti muutama mielenkiintoinen työ.
Esimerkkinä näistä kohokohdista ovat Charles-François Daubignyn piirustus, Honoré Daumierin litografiat, Jean-Baptiste-Camille Corotin etsausteos, ja belgialaisen symbolisti Félicien Ropsin joukko sekatekniikkaa edustavia painotöitä.
Johannes Mikkel kokoelmaan sisältyvät painotyöt ovat nähtävillä väliaikaisten näyttelyiden osana.
Johannes Mikkel
Johannes Mikkel (1907-2006) syntyi vuonna 1907 etelä-virolaisessa Võnnun pitäjässä.
Hän sai koulutuksensa sekä liiketoiminnan että teknisen alojen suhteen, hankkien myöhemmin myös humanistisen koulutuksen Tartossa, saaden matkanvarrella syvän mielenkiinnon taiteeseen.
Toisen maailmansodan jälkeen Mikkel asettui asumaan Tallinnaan, jossa hän työskenteli useiden vuosikymmenten ajan mukana paikkakunnan liiketoiminnassa.
Työskennellessään managerina useissa sotienjälkeisen periodin antiikkiliikkeissä, Mikkel sai hienon tilaisuuden uudelleenkoota tuhoutuneen taidekokoelmansa.
Vanhojen grafiikkatöiden ohella hänen mielenkiintonsa kohdistui 1700-luvun kiinalaiseen, venäläiseen, ja länsi-eurooppalaiseen posliini-ja keramiikkataiteeseen.
1970-luvulla Mikkeliä kohtasi onnekas tapaus, kun hän pystyi hankkimaan Woldemar Oldekopin – yhden 1900-luvun alkupuolen parhaiten tunnetuimman keräilijän – grafiikkakokoelman.
Grafiikkatöiden osio onkin Johannes Mikkelin kokoelman kohokohta, kuuluen Viron rikkaimpiin ja arvokkaimpiin kokonaisuuksiin.
Arvokkaan kokoelmasta tekevät esimerkiksi siitä löytyvät, vanhimmalla tekniikalla – saksalaisella 1500-luvun puukaiverruksella – tehdyt työt, kuin myös luonnollisesti Rembrandtin neljä etsausteosta.
Mikkel otti erityiseen fokukseensa länsi-eurooppalaisen maalaustaiteen 1500-1800-luvuilta, jonka suhteen kokonaisuuteen sisältyy varsinkin hollantilaisten mestareiden tekemiä töitä.
Johannes Mikkelin taidekokoelma on yksi harvoista taidekokoelmista, jotka koottiin sotienjälkeisellä periodilla.
Mikkel lahjoitti kokoelmansa vuonna 1994 Viron taidemuseolle, ja nykyisin tähän huippukokoelmaan pääsee siis tutustumaan hänen nimeään kantavassa taidemuseossa.
Museorakennuksen historia
Vuonna 1721, kun Kadriorgin puistoon tehtiin maisemarakentamista, samalla palatsin lähelle toteutettiin myös pienikokoinen keittiörakennus leipämyymälällä, pöytäliinakaupalla, sekä jääkellarilla varustettuna.
Näistä apurakennuksista vain jääkellari on säilynyt nykypäiviin saakka.
Tämä huonoon kuntoon ajautunut keittiörakennus uudelleenrakennettiin vuonna 1754 yksikerroksiseksi taloksi.
Keisari Nikolai I:sen järjestämien paikan jälleenrakentamisten aikana (myöhäisellä 1820-luvulla) talo sai taitekaton ja yläkerroksen asuintiloiksi.
Talon klassismin tyylinen ulkomuoto toimi rakennuksen Viron taidemuseon toteuttaman restaurointiprojektin mallina, joka tehtiin yhteistyössä arkkitehti Katrin Etverkin ja Laansoo arkkitehtitoimiston kanssa.
Tämä restaurointityö, joka alkoi vuonna 1996, saatiin päätökseensä seuraavan vuoden kesäkuussa, ja paikka avasi ovensa entisen palatsin keittiörakennuksen tiloissa Viron taidemuseon alaisena haaramuseona.
Museo perustettiin esittelemään Johannes Mikkelin taidekokoelmaa, joka vuonna 1994 oli lahjoituksen myötä tullut Viron taidemuseon haltuun.
Johannes Mikkel (1907-2006) oli alunperin kotoisin eteläisestä Virosta, opiskeli useita eri aloja (mukaanlukien taidetta) Tarton yliopistossa, ja työskenteli, toisen maailmansodan jälkeen, myymäläpäällikkönä useissa eri antiikkiliikkeissä.
Hänen laajan kontaktiverkostonsa ansiosta Mikkel pystyi kokoamaan uniikin taidekokoelman, joka nykyisin löytyy museon tiloista.