Tallinnan eläintarha eli Tallinna Zoo on vuonna perustettu vuonna 1939, ja on maan ainoa lajissaan.
Paikalla, joka on ollut vuodesta 2009 Baltianmaiden vierailluin eläintarha, pitää tiloissaan yhteensä 13 336 eläintä, jotka edustavat 548 eri eläinlajia.
Eläintarha sai alkunsa vuonna 1937, kun virolaisten tarkka-ampujien joukkue voitti maailmanmestaruuden Helsingissä. He toivat mukanaan kisoista nuoren ilveksen nimeltään “Illu”.
Tämä eläintarhan ensimmäinen jäsen antoi myös nimen paikalle, joka avattiin virallisesti 25 elokuuta 1939. Myöhemmin tästä ilveksestä tuli myös paikan virallinen maskotti.
Zoo on avoinna jokaisena päivänä vuodesta. Aukioloajat ovat: marraskuu-helmikuu klo 9-15, maaliskuu-huhtikuu & syyskuu-lokakuu klo 9-17, toukokuu-elokuu 9-19.
Pääset Tallinnan eläintarhan luokse keskustasta helposti muun muassa johtobussilinjaa 6 tai bussilinjaa 22 käyttämällä (Zoo-pysäkki). Alla kuva zoon sisäänkäynnistä (jonka yhteydessä on lipunmyyntiluukku).
Tallinna Zoo
Paldiski mnt. 145
13522 Tallinna
Kun Neuvostoliitto valloitti Viron vuonna 1940, suunnitellut Kadriorgin eläintarhan laajennustyöt laitettiin jäihin.
Eläintarha jälleensijoitettiin vuoden 1983 aikana, 87-hehtaarin kokoiselle alueelle Veskimetsan kaupunginosaa.
Uuden alueen myötä paikkaa alettiin kehittää, ja nykyään Tallinnan zoo sisältää muun muassa maailman suurimman vuoristovuohi ja vuoristolammas kokoelman, kuin myös merkittävän kokoelman kotkia ja pöllöjä.
Tallinnan zoon tilat
Alla kartta eläintarhan alueeseen, johon on merkitty puistosta löytyvät eläintarhaukset ja muut tilat (kuten Illu-kahvila).
Zoon tiloista löytyy kaksi trooppista taloa, joihin on sijoitettuna mm. krokotiilejä ja muita matelijoita, kaloja, eksoottisia lintuja, simpansseja & mungoja.
Yksi eläintarhan suosituimmista nähtävyyksistä on paikan elefanttitalo, joka rakennettiin vuonna 1989 juhlistamaan zoon 50-vuotispäiviä.
Elefanttitalosta löytyy afrikkalaisten elefanttien ohella myös käärmeitä, kääpiövirtahepoja, vyötiäisiä, sekä jyrsijöitä.
Alpinarium on varsin uusi lisä puiston valikoimaan, sillä se on kuulunut eläintarhaan vasta vuodesta 2004. Alpinariumista löydät muun muassa vuoristolampaita, alppikauriita, ja lumileopardeja.
Keski-Aasian kompleksi on puolestaan vuodelta 2002, ja sisältään eläimiä kuten Przewalskin hevosia, kaksikyttyräisiä kameleita, biisoneita, jakkeja, sekä hyeenoita.
Kompleksi lähellä sijaitsevat tilat fasaaneille ja vesilinnuille, kuten ankoille, pelikaaneille ja joutsenille.
Haukkavuori on omasta puolestaan varattu kotkille, korppikotkille, ja pöllöille. Kokohohtina alueella ovat korppikotkat, maakotkat, Stellerin merikotkat, kuin myös navettapöllöt.
Kiertokäynnit Tallinnan eläintarhaan
Jos haluat tutustua parammin eläintarhan toimintaan ja sen eläimistöön, voit tilata osallistumisen opastetulle kiertokäynnille, joka yleiskierrokselle tai teemalliselle kierrokselle eläintarhaan.
Yleiskierros kestää normaalisti vähintään 2 tuntia, ja siihen kuuluu runsaasti kävelyä.
Tämän kierroksen mukana näet koko eläintarhan, painotuksena kuitenkin harvinaiset ja uhanalaiset eläinlajit.
Teemallisen opastetun kierroksen kesto on minimissään 1 tunnin.
Tällaiset teemalliset opastetut kierrokset ovat yleensä koululaisten kiertokäyntejä, ja tarkoitettu etupäässä opiskelijoille.
Mutta tietyistä eläin-aiheista kiinnostuneet muutkin ryhmät voivat tilata tälläisen opastetun kierroksen ottamalla yhteyttä paikan lipunmyyntiin (hyvissä ajoin ennen toivottua ajankohtaa).
Voit tutustua zoon tiloihin ja sen eläimiin jo etukäteen, tietokoneeltasi käsin, sillä paikan virallisen nettisivuston yhteydessä on olemassa ns. virtuaali-zoo osio.
Tämä virtuaalinen kiertokäynti Tallinnan zoon puistoon sijaitsee netti-osoitteessa www.interactivezoo.eu.
Interaktiivisella kiertokäynnillä voit mm. katsella videoita puiston eläimistä ja tutustua kuviin yksittäisistä eläintarhan asukkaista.
Osaan eläintarhan häkeistä ja aitauksista on sijoitettu lisäksi web-kamerat, joten voit tarkastella reaaliajassa, mitä eläimet touhuavat aitauksissaan.
Web-kameroita on sijoitettuna lumileopardien, elefanttien, Amurin leopardien, ja kotkien aitauksien yhteyksiin.
Tallinnan eläintarhan historia
Viron itsenäistymisen jälkeen I maailmansodan päättymisen myötä maan taloudellinen ja kulttuurillinen kehitys antoi mahdollisuuden zoologisen puiston perustamiseen vain hieman ennen toisen maailmansodan syttymistä.
Tallinna Zoo perustettiin virallisesti 25. elokuuta 1939. Päävastuu puiston perustamisesti tuli valtion turismista ja luonnonsuojelusta vastanneelle osastolle, yhdessä Viron eläintensuojelu-yhdistyksen kanssa.
Kaksi vuotta ennen puiston perustamista (1937), virolaisten tark’ampujien joukkue oli voittanut maailmanmestaruuden lajissaan Helsingissä pidetyissä maailmanmestaruuskilpailuissa.
Tämän kilpailun voittamisen myötä he saivat kaksi palkintoa – tarkka-ampujien Argentiina pokaalin sekä nuoren ilveksen nimeltään “Illu”.
Illusta tuli eläintarhan ensimmäinen näyttely-eläin ja myöhempinä vuosina samasta eläimestä tuli myös virallinen maskottieläin puistolle.
Koska eläintarha oli vasta-itsenäistyneelle Virolle uusi kokeilu, sille varattiin alkuun kokeelliset tilat Kadriorgin puiston laidalta, ja vasta myöhemmin toimintaa varten osoitettiin isompia alue Tallinnan kaupungin alueelta.
Mutta kun Viro joutui Neuvostoliiton valtaamaksi vuonna 1940, eläintarhan toimintaa pyörittäneet yhteisöt ja liitot kiellettiin.
Tallinn Zoosta tuli osana Neuvostoliiton toimintaa Tallinnan kaupungin hallituksen alainen instituutio, jollaisena se on operoinut näihin päiviin saakka.
Itsenäisyyden menettämisen myötä toisen maailmansodan myötä myös suunnitelmat uusista tiloista eläintarhalle jäivät toteuttamatta 43 vuoden ajaksi.
Uudet tilat, 87 hehtaarin kokoinen alue Veskimetsan kaupunginosaa, otettiin käyttöön eläintarhana vasta vuonna 1983.
Alkuun zoo joutui käyttämään uudessa puistossaan olleita vanhoja sotilasrakennuksia väliaikaisina tiloina. Tämä johtui Neuvostoliitossa Moskovan olympialaisten jälkeen voimassa olleesta 10-vuoden urheilu-ja kulttuuritilojen rakennuskiellosta.
Uusien, eläintarhaksi sopivien tilojen rakentaminen pääsikin käyntiin vasta Viron uudelleenitsenäistymisen myötä.
Koska jälleenitsenäistynyneen Viron taloudelliset tilaisuudet kehittää maan tärkeintä eläintarhaa ovat olleet rajalliset, uusien tilojen rakentaminen on pohjautunut pitkälle lahjoituksiin.
Rajoitteista huolimatta Tallinnan eläintarha on tehnyt olemassaolonsa aikana mainetta itselleen, etenkin vuoristovuohien ja vuoristolampaiden kokoelman suhteen, joka on maailman paras lajissaan.
Zoolla on myös erinomaiset kokoelman mm. kotkia ja korppikotkia, kuin myös pöllöjä ja kurkilajeja.
Tästä määrätietoisesta ja tavoitteellisesta eläintarhan kehitystyöstä on ollut osoituksena paikan historian aikana mm. se, että Tallinna Zoo otettiin jäseneksi World Association of Zoos and Aquariums (WAZA) järjestöön vuonna 1989, ensimmäisenä entisen Neuvostoliiton alueen eläintarhoista.
Nykyään Tallinnan eläintarha tekee yhteistyötä myös muiden alan keskusjärjestöjen kanssa, mukaanlukien European Association of Zoos and Aquaria (EAZA) ja Euro-Asian Regional Association of Zoos and Aquariums (EARAZA).