Pronssisoturi on Tallinnassa sijaitsevan kuuluisan toisen maailmansodan muistomerkin epävirallinen nimi, joka löytyy osana Tallinnan sotilashautuumaata.
Monumentti, joka vuoteen 2007 saakka sijaitsi Tõnismägi-kaupunginosan alueella, on neuvostoaikainen kokonaisuus, ja yksi harvoista Tallinnassa tuolta periodilta vielä esillä olevista muistomerkeistä.
Muistomerkin nimi oli alunperin “Tallinnan vapauttajien monumentti”, mutta nykyisin sitä kutsutaan tittelillä “Monumentti toisessa maailmansodassa kaatuneille”.
Memoriaali paljastettiin yleisölle syyskuun 22, 1947, kolme vuotta sen jälkeen, kun puna-armeija miehitti Tallinnan syyskuun 22, 1944, osana toisen maailmansodan tapahtumia.
“Pronssisoturi” (vironkielellä: “Pronkssõdur”) koostuu dolomiitista tehdystä kiviseinärakenteesta sekä 2-metrisestä, pronssisesta, toisen maailmansodan aikaiseen puna-armeijan univormuun pukeutuneesta sotilasta esittävästä patsaasta.
Muistomerkki sijaitsi alunperin pienessä puistossa (jota kutsuttiin neuvostoaikana nimellä “Vapauttajien aukio”) Tõnismägi-kaupunginosan alueella keskus-Tallinnaa, pienen huhtikuulta 1945 olevan neuvostosotilaiden hautapaikan yläpuolella.
Huhtikuussa 2007 Viron hallitus päätti Pronssisotilaan jälleensijoittamisesta, ja kohdalla olleiden sotilashautojen ylöskaivamisen ja identifioinnin jälkeen tämä kokonaisuus sai uuden sijainnin Tallinnan sotilashautuumaalta.
Kaikkia jäänteitä ei uudelleenhaudattu kuitenkaan sotilashautuumaalle, sillä haudattujen sotilaiden jälkeläiset saivat mahdollisuuden jäänteiden hautaamiseen muualle, ja osa toimikin näin, uusien hautapaikkojen löytyessä eri puolilta entistä Neuvostoliittoa.
Pronssisoturi
Filtri 14 (Tallinnan sotilashautausmaa)
10132 Tallinna
Pronssisoturi monumentin historia
Syyskuun 25, 1944, kahden neuvostosotilaan maalliset jäännökset haudattiin Tõnismägi kukkulan keskustaan, jota seurasi joukon muita neuvostosotilaita jälleenhautaaminen paikalle huhtikuun 1945 kuluessa.
Puna-armeijan sotilaiden Tõnismägi-kukkulalle hautaamisen jälkeen hautapaikkana toiminut aukio jälleennimettiin Vapauttajien aukioksi (kesäkuun 12, 1945).
Pronssisoturi korvasi pari vuotta myöhemmin kohdalla olleen ensimmäisen puisen muistomerkin – metriä korkean, halkaisijaltaan noin 20 cm olleen puisen sinisen pyramidin, jonka huipulta löytyi punainen tähti.
Tämä ensimmäinen versio muistomerkistä räjäytettiin toukokuun 8, 1946, yönä kahden virolaisen teinitytön (Aili Jürgenson ja Ageeda Paavel) toimesta.
Teon motiivina, tyttöjen omien sanojensa mukaan, oli kostaa neuvostomiehittäjien tekemät Viron itsenäisyyssodan muistomerkkien tuhoamiset. Molemmat lähetettiin teostaan gulag-vankileirille.
Tilalle tullut Pronssisoturi-monumentti, joka on sotilashahmoinen patsas kivestä tehtyä taustaa vasten, luotiin vuonna 1947 kuvanveistäjä Enn Roosin sekä (työtä valvoneen) arkkitehti Arnold Alaksen toimesta.
Muistomerkki julkistettiin syyskuun 22, 1947, puna-armeijan Tallinnan valtauksen kolmantena vuosipäivänä.
Monumentti oli alunpitäen tarkoitettu viralliseksi sotamemoriaaliksi niille neuvostosotilaille, jotka kuolivat toisen maailmansodan aikana, ja tätä taustaa korostamaan kokonaisuuteen (sen edustalle) lisättiin myöhemmin vielä ikuinen tuli, vuonna 1964.
Kun Viro itsenäistyi Neuvostoliitosta vuonna 1991, neuvostojoukkojen maan vapauttamisteema vaihdettiin, uudeksi monumentin omistuskirjoitukseksi tullessa: “Toisessa maailmansodassa kaatuneille”. Samalla myös ikuinen tuli sammutettiin.
Muistomerkin sotilaspatsaan naaman ja figuurin prototyypin alkuperä ei ole tiedossa. Kuvanveistäjä Enn Roosin mukaan hän käytti hahmon esikuvana työpajansa lähellä asunutta (nimettömäksi jäänyttä) nuorta työntekijää.
Tarkat tiedot monumentin alle haudattujen neuvostosotilaiden määrästä olivat hämärän peitossa aina vuoden 2007 kaivauksiin (ja monumentin siirtoon) saakka.
Asiasta tuolloin tehtyjen tutkimusten perusteella asiasta löytyi Baltian sotilaspiirin sotilasintendentuurin virallisia dokumentteja, joissa nimettiin huhtikuussa 1945 paikalle haudatut, toisen maailmansodan taisteluissa kaatuneet 13 sotilasta.