Tallinnalla on olemassa yksi Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista muureista, 1,9 km pituinen linnoitusjärjestelmä, johon kuuluu yhteensä 20 vahtitornia.
Nämä suojarakennelmat dramaattisine torneineen ovat itse asiassa yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka luovat vanhallekaupungille sen satumaisen, maailmankuulun viehätyksen.
Työt näiden muurien rakentamiseksi alkoivat vuonna 1265 Margaret Sambirian toimeksiannosta, jonka takia puolustusrakennelmaa kutsuttiin myös nimellä Margaretan muuri.
Nykyiset muurien ääriviivat ovat tosin peräisin 1300-luvun rakennustöistä.
Kukoistusaikanaan 1500-luvulla muuri oli kaikkiaan 2,4 km pitkä, 14-16 metriä korkea, parhaimmillaan 3 metriä paksu, ja siihen kuului 46 vahtitornia.
Nykyään näkyvillä oleva 1,9 km pituinen muuri ja noin puolet alkuperäisistä torneista kohoavat edelleen yli vanhankaupungin, luoden mielikuvia sankarillisista ritareista ja hädässä olevista neidoista.
Parhaat paikat, joista voit käydä tutustumassa muureihin ulkopuolelta ovat Patkulin näköalatasanne Toompean mäellä sekä Tornide väljak (Tornien aukio), puistoalue lähellä Balti jaam -rautatieasemaa.
Voit käydä tutustumassa muuriin myös sen tornien sisältä sekä muurien katettuja kävelyväyliä pitkin.
Yksi suosituimmista yleisölle avoimista osista muuria yhdistää Nunna, Sauna, ja Kuldjala tornit toisiinsa.
Vieraana tähän osioon muuria voit kiivetä ylös torniin, ja elää hetken tornivahdin elämää, tarkkaillen ympäristöä mahdollisten hyökkääjien varalta, samalla ihaillen postikorttikuvamaista näkymää vanhankaupungin punatiilikattojen yli.
Monet muista yleisölle avoimena olevista torneista tarjoavat hienon mahdollisuuden keskiaikaiseen seikkailuun etenkin perheiden nuoremmille ritarikokelaille.
Vanhankaupungin muurikävelyt ja tornivierailut
Hellemannin torni
Yksi hyvä tilaisuus tutustua vanhankaupungin muureihin on Hellemannin torni, joka löytyy Müürivahe-kadun yhteydestä (Müürivahe 48), vanhankaupungin kudontatuotteiden markkinoiden vierestä.
Tämä 3-kerroksinen torni on peräisin 1300-luvulta, ja sitä on käytetty sen historian aikana muun muassa vankilana sekä asevarastona.
Nykyään tiloissa tosin toimii taidegalleria, jonka ohessa käydä kävelemässä kaikkiaan 200-metrin pituisen osan vanhankaupungin muuria.
Muurilta on hienot näkymät ympäröivään, keskiaikaiseen osaan Tallinnan kaupunkia.
Torni ja sen muurikävely ovat avoinna yleisölle 01.10-30.04 ma-su klo 10-18 ja 01.05-30.09 ma-su klo 9-19.
Neitsyttorni
Neitsyttornin (osoite: Lossi plats 11 / Lühike jalg 9A) historia liittyy läheisesti kaupungin rajoihin ja niiden laajentumiseen.
Alunperin neitsyttorni rakennettiin vuosina 1370-1373, samaan aikaan kun muuria pystytettiin Tanskan kuninkaan pihan yhteyteen.
Neitsyttorni – Meghede torne vironkielellä – nimi löytyy historiankirjoista ensi kertaa vuonna 1373.
Tornia uudelleenrakennettiin vuosina 1461-1462, jolloin siitä tehtiin kokonaisuutena korkeampi.
Neitsyttorniin rakennettiin samalla uudenlaiset, uudentyylisillä ampuma-aukoilla varustetut, katolliset suojakaiteet.
Ampuma-aukkojen alustoihin lisättiin tässä yhteydessä lyhyet ristiparrut, jotka tukivat raskaampien, suurempikaliberisten ampuma-aseiden, kuten hakapyssyn (arkebuusin), käyttöä.
Liivinmaan sodan (1558-1583) aikaan torni vaurioitui pahoin, joka myös merkitsi sen sotilaallisten ja suojarakenteellisten toimintojen päättymistä.
Bastionien aikakauden alku teki aikaisemmista keskiaikaisista vahtitorneista vanhentuneita.
Tornia käytettiin asuinrakennuksena vuosina 1842-1960, ja sen asukkaisiin lukeutui mm. yksi Viron huippuarkkitehdeistä, Karl Burman, joka asui Neitsyttornissa useita vuosia toisen maailmansodan jälkeen.
Neuvostoaikana tornia jälleenkorjattiin vuonna 1968.
Uutenavuotena 1980/1981 paikassa avautui ensi kertaa kahvila, Café Neitsitorn, josta tuli nopeasti erittäin suosittu kohtauspaikka.
Viron itsenäistyttyä Neuvostoliitosta – varhaisen 1990-luvun aikana – kahvila kuitenkin suljettiin.
Viime vuosina peruskorjattu torni on nykyisin avoinna museona, näyttelytiloina, sekä jälleen kerran suosittuna kahvilana.
Torniin tutustumisen ohella voit nauttia tiloissa kupin kahvia, tutustua museon holvikellarissa olevaan näyttelyyn, sekä kävellä tornin muurilla, josta on upeat näkymät ympäröivään vanhaankaupunkiin.
Neitsyttorni on avoinna vierailijoille vuoden ympäri ma-su klo 11:30-18:30
Paks Margareeta torni (Viron merenkulkumuseo)
Pikk-kadun pohjoisessa päädyssä vartiota pitävät kaksi Tallinnan vaikuttavinta puolustuksellista rakennetta, Suur Rannavärav (Suuri rannikkoportti) sekä Paks Margareeta (Paksu Margareeta).
Niitä ei rakennettu ainoastaan suojelemaan kaupunkia merenpuoleisesta osalta aluetta, vaan myös luomaan sataman kautta Tallinnaan saapuville vieraille mieleenpainuva vaikutelma.
Paks Margareetan (osoite: Pikk 70) tiloissa toimiva Viron merenkulkumuseo on keskittynyt kaupungille elintärkeän merenkulun historian esittelemiseen, näytteillä ollessa esiteitä kuten neoliittinen kalanpyydys, antiikkiset sukellusvälineet, sekä kokonainen ohjaushytti 1950-lukulaisesta troolarista.
Tämä vaikuttava museo kattaa yhteensä neljän kerroksen alueen historillisesta Paks Margareetan tykkitornista.
Suuri rantaportti, yhdess Viru-porttien kanssa, ovat viimeiset jäljellä olevat portit alunperin kuudesta muurin portista, jotka kontrolloivat vanhaankaupunkiin pääsyä keskiajan aikana.
Pikk-kadun porttijärjestelmä sai alkunsa 1300-luvulla, mutta Paks Margareeta torni lisättiin kokonaisuuteen vasta varhaisen 1500-luvun aikana tehdyissä jälleenrakennuksissa.
Tämä pyöreä, vanttera torni, joka rakennettiin vuosina 1511-1530, on läpimitaltaan 25 metriä, korkeudeltaan noin 20 metriä, ja sen seinät ovat parhaimmillaan jopa viisi metriä paksuja.
Paks Margareeta tornin mielenkiintoisen nimen alkuperä on jäänyt mysteeriksi.
Osa nimeen liittyvistä teorioista väittää nimen tulleen yhdestä tornin kookkaammista tykeistä, kun taas toiset tutkijat viittaavat nimen alkuperän olleen tornissa aikanaan työskennelleestä, Margareeta nimisestä kokista.
Torni on palvellut historiansa aikana useassa eri roolissa, mukaanlukien ruuti-ja asevarastona, kuin myös vankilana.
Nykyään voit tutustua tornin tiloihin sen sisältämän Viron merenkulkumuseon näyttelyiden, jotka tarjoavat yksityiskohtaisen katsauksen maan merenkulun historiaan, ohessa.
Tornin kahvilan sisältävä ylätasanne on avoinna toukokuusta syyskuuhun, ja sieltä sinulle avautuvat postikortin kauniit näkymät sekä Tallinnan satamaan että vanhaankaupunkiin.
Paks Margareeta torni / Viron merenkulkumuseo on avoinna 01.05-30.09 ma-su klo 10-18 ja 01.10-30.04 ti-su klo 10-18.
Kiek in de Kök
Muureista, torneista, ja tykeistä kiinnostuneiden Tallinnan vierailijoiden kannattaa tutustua Kiek in de Kök torniin ja sen museoon (osoite: Komandandi tee 2), joka esittelee kaupungin historiallisia puolustusjärjestelmiä.
Museossa näet muun muassa esimerkkejä keskiaikaisista aseista, esityksiä siitä, kuinka kaupungin linnoitusmuurit ja -tornit ovat kehittyneet vuosisatojen varrella, sekä näyttely vanhan Tallinnan rikoksista ja rangaistuksista.
Tämän massiivisen, 38-metriä korkean tykkitornin nimi tarkoittaa kirjaimellisesti “Kurkistus keittiöön”.
Tornin korkeus oli niin mittava, että sitä keskiaikana majapaikkanaan pitäneet vartijat vitsailivat näkevänsä suoraan alakaupungin savupiippujen kautta talojen keittiöihin.
Kiek in de Kök on myös aloituspaikka niille vierailijoille, jotka ovat kiinnostuneet kätketyistä tunneleista (bastioni-tunneleista), jotka kulkevat Toompean mäen vanhojen bastionien alla.
Kun vierailet tornissa, parhaat näkymät sen tiloista ympäröivään vanhaankaupunkiin saat ylimmän kerroksen viehättävästä kahvilasta.
Kiek in de Kök rakennettiin alunperin 1470-luvun aikana, mutta sitä pian sekä laajennettiin että vahvistettiin siten, että tornin seinät ovat nykyisin neljä metriä paksuja.
Tämä panostus tornin jälleenrakentamiseen kannatti, sillä Liivinmaan sodan aikaan (myöhäisen 1500-luvun aikana), Iivana Julman joukot onnistuivat ampumaan suurikokoisen reiän tornin yläosaan, mutta muutoin Kiek in de Kök piti pintansa hyökkääjiä vastaan.
Sodanjälkeisissä korjaustöissä neljän tykinkuulan rivistö asetettiin muistomerkiksi jälleenrakennetun kiviseinän osaksi. Voit edelleen nähdä tämän muistomerkin, tornin kaakkoisosassa.
Kiek in de Kök on avoinna 01.03-31.10 ti-su klo 10:30-18 ja 01.11-28.02 ti-su klo 10-17:30.
Köismäen torni
Hevosenkengän muotoinen Köismäen torni sijaitsee vanhankaupungin läntisellä puolella, osoitteessa Laboratooriumi 27.
Torni rakennettiin alunperin vuonna 1360, tuolloin 13,3 metriä korkeana versiona.
Paikkaa jälleenrakennettiin vuosina 1436-37, jolloin sen ulkoseinät tehtiin paksummiksi.
Nykyisin tornin korkeutena on 26,5 metriä, ja sen viisi kerrosta rakennettiin vuonna 1520, jolloin kaksi ylimmäistä kerrosta toteutettiin puolustuksellisista syistä.
Köismäen tornilta, joka on säilynyt erinomaisessa kunnossa nykypäiviin saakka, on mahtavat näkymät sen viidennestä kerroksesta vanhaankaupunkiin, ja toisaalta ensimmäinen kerros on hyvä paikka ottaa kuvia ns. Tornien aukiosta.
Tähän torniin on mahdollista käydä tutustumassa opastetun kierroksen mukana. Köismäen tornilta on myös pääsy kaupunginmuurille, tornin yläparvelta käsin.